Kyykkyä 220kg painoilla kolme ykköstä kun toinen sanoi, että pystyn siihen

27.10.2018 - 00:58

Mitä tapahtuukaan kun ei itse "päätä" millä painoilla tekee tai oikeastaan millä painoilla jatkaa? Sitä ei voi tietää ennenkuin sen on tehnyt. Tuossa voi käydä huonosti tai sitten siinä voi käydä hyvin kuten minulla kävi keskiviikkona kyykyssä. Kun tein lämmittelyitä jalkaprässissä niin huomasin jaloissa olevan pieniä kipuja / jalkojen olevan hieman jumissa. Tästä johtuen yritin lämmitellä jalat paremmin kuin normaalisti mikä tarkoitti sitä, että sekoitin nopeita ja hitaita toistoja ihan sen mukaan mikä tuntui jaloissa paremmalle. Mielestäni nopeatempoiset toistot avaavat jalkoja paremmin kun jalat ovat jumissa sekä hitaat toistot auttavat kun jalkoihin hieman sattuu. Samalla kun teen hitaita toistoja niin jalat alkavat paremmin tottua painoihin kun kevyemmät painot saa tuntumaan raskaammalle.

Sama juttu jatkui kun aloin tekemään kyykkyä. Ensimmäiset sarjat menivät lämmitellessä sillä polvissa ja jaloissa tuntui pieniä kipuja ja muutenkin sille, että kyykkääminen olisi raskasta. En muista missä kohtaan tajusin että tänään voisinkin saada kyykättyä ihan hyvin mutta mitä enemmän sain toistoja alle niin sitä paremmalle tekeminen tuntui. Tämän takia onkin tärkeä ottaa monia lämmittelysarjoja ennen varsinaista tekemistä. Itselläni ottaa välillä sen viisi - kuusi sarjaa päästä kunnolliseen kyykky kuntoon kun moni on saanut tehtyä koko kyykyn tuossa ajassa lämmittelyineen. Sanoisin että mitä enemmän käyttää aikaa lämmittelyyn niin sen paremmin kyykky tulee menemään.

Päädyin lopulta tekemään 220kg painoilla kyykkyä joilla hain ensimmäisellä sarjalla kahta - kolmea toistoa. Kuitenkin jo ensimmäisen toiston jälkeen huomasin, että on edes turha yrittää tehdä enempää. Olin tuon toiston jälkeen pettynyt kun en saanut tehtyä edes kahta toistoa 220kg painoilla. En edes muista mikä oli tämän jälkeen oma visioni tulevasta, mutta spotterin mielestä minun kannatti tehdä vielä toinen ykkönen 220kg painoilla. Kun spotteri oli tätä mieltä niin sitten tein toisen ykkösen 220kg painoilla minkä jälkeen taisin kysyä spotterilta, että teenkö vielä kolmannen ykkösen.

Päädyin lopulta tekemään kolme ykköstä 220kg painoilla millaista en ole koskaan tehnyt aikaisemmin. Olen tainnut nostaa kerran vai kaksi kertaa ikinä 220kg painoilla ykkösen minkä lisäksi olen nostanut 225, 230kg sekä 240kg nostot. 220kg on siis itselleni aika maksimitulos tällä hetkellä ja kun sain sen kolme kertaa saman treenin sisällä olin ihan tyytyväinen tekemiseen. Kuitenkin kun en saanut ensimmäisellä kerralla kahta tai kolmea toistoa niin en voi olla sinällään tyytyväinen tekemiseen. 220kg painoilla pitäisi saada enemmän toistoja jos haluan parantaa kyykkytuloksia eskä olen saanut 200 sekä 210kg painoilla kuitenkin viiden - seitsemän toiston sarjoja.

Keskiviikkona kaikki meni siis hyvin kun kuuntelin toista henkilöä. Jos olisi mennyt oman suunnitelman mukaan niin olisin jättänyt 220kg nostot tuohon ensimmäiseen enkä olisi saanut yhteensä kolmea ykköstä. Välillä onkin hyvä kuunnella toista jos hän on katsonut sivusta tekemistä tai ollut varmistamassa toistoa / sarjaa jolloin hän on nähnyt tekemisen kokonaiskuvan miltä tekeminen näyttää ulospäin. Ainakin itselläni tuntemus ja miltä tekeminen ulospäin oikeasti näyttää eivät vastaa toisiaan. Olen tämän huomannut monia kertoja maastavedossa sekä kyykyssä kun olen katsonut tekemistäni videolta. Välillä kun tekeminen tuntuu vaikealle ja raskaalle niin todellisuudessa se ei ole sitä. Tuolloin videokuva ja toisen tulkinta auttaa valoittamaan asiaa.

Tietenkin kaikki voi mennä pieleen siinä, että tekeminen on näyttänyt helpolta ulospäin mutta todellisuudessa se on ollut raskasta. Tällöin voi käydä juuri päinvastoin ja lopputuloksena voi tulla loukkaantuminen tai epäonnistuminen. Tämän takia pitääkin itse tietää onko järkevää lähteä tekemään lisää sarjoja tai jopa lisätä painoja vaikka näkisi oman tekemisen videolta tai toinen sanoisi äskeisen toiston / sarjan menneen helposti. Varsinkin jos kyseessä on toinen henkilö niin tällöin tärkeässä roolissa on myös toisen tuntemus tai tuntemus yleisesti kyseisestä liikkeestä.

Aina ei kannata lähteä siihen mukaan mitä toinen sanoo, mutta välillä kannattaa. Varsinkin mitä enemmän tietää omista kyvyistä ja mitä enemmän treenivuosia on takana niin se on helpompi lähteä tekemään jotain sellaista mitä toinen ehdottaa. Kuitenkin on hyvä tietää omat rajat. Ennätys nostot tai sarjat ovat asia sikseen ja ne ovat ihan oma lukunsa ja ne on tullakseen jos ne tulee. Ennätykset ovat kuitenkin aina ennätyksiä mutta niissäkin pitää tietää pystyvänsä sellaiseen suoritukseen jolla ne tulevat eikä vain sillä periaatteella, että toinen sanoo. 

Tällä hetkellä on menossa pienimuotoinen kokeilu sen osalta, etten käytä proteiini ja / tai malto lisäravinteita. Olen tällä kaavalla mennyt useampana viime kesänä ihan tarkoituksellisesti mutta nyt tämä on ihan tietoinen kokeilu. Yleensä loma-aikana olen jättänyt lisäravinne proteiinit sekä mahdolliset maltot pois ihan sen takia etten ole jaksanut kanniskella suuria lisäravinne pusseja ympäri ämpäri. Tällä kertaa tätä kokeilu alkoi ihan vain sillä, että

En tiedä tuntuuko treenit itselleni nykyisin helpommin "höpöhöpö" jumpilta sillä useasti tuntuu treenin aikana, että eihän tässä ole nyt tullut tehtyä mitään ihmeellistä. En tiedä onko oma taso tai siis odotusarvo treenejä kohtaan noussut vain niin korkeaksi, että "normaali" tekeminen tuntuu enemmänkin "höpöhöpö" jumpalta kuin treeniltä. Kun treeni ei sisällä niinkään suuria painoja tai mitään ihmeellistä erikoistekniikka tekemistä niin tuo "höpöhöpö" fiilis

Keskiviikko muuttui vaihteeksi ihan täydeksi välipäiväksi vaikka olin suunnitellut ihan muuta. Maanantaina tuli tehtyä tuplatreenit niinkuin tiistaina ja saman piti tapahtua myöskin keskiviikkona minkä jälkeen loppuviikosta yhden treenin päiviä. Olin ajatuksissa tehdä tuplatreenin pitkän aikaa mutta loppujenlopuksi tulin päätökseen olla tekemättä yhtään treeniä. Keskiviikolle oli aikataulussa mennä katsomaan Power Rangers elokuva minkä jälkeen oli tarkoitus

Viime aikoina on tullut treenannut enemmänkin "höpöhöpö" jumppaa kuin "oikeasti" treenaamista tai näin on ainakin välillä tuntunut treenin aikana. Treenin jälkeen asia onkin sitten ollut ihan toinen sillä treenit ovat menneet kuitenkin perille. Esimerkiksi jalkatreenien aikana tekeminen on tuntunut enemmänkin sille, että onko tässä nyt mitään järkeä mutta treenin jälkeen pienet tai suuremmat jalka särkemiset ovat iskeneet. Sama on ollut myöskin olkapäätreenien

Tämän viikon trendi salitreeneissä on ollut sama kuin viime viikolla eli "höpöhöpö" jumppa. Pienemmillä painolla ja vielä sillä tavalla, että välillä jopa itse mietin pitäisikö tässä oikeasti alkaa "treenaan". Varsinkin käsitreeni missä tuli tehtyä hauis sekä ojentajat ja olkapäätreeni ovat olleet tällä viikolla sivusta katsottua ja tietoisesti myöskin "kevyitä". Kevyitä siinä mielessä, että olen miettinyt sarjojen välissä pitäiskö tässä oikeasti lisätä painoja