Gore-tex kengille olisi ollut käyttöä

16.11.2016 - 12:06

Juoksin seitsemän päivän aikana kuusi juoksulenkkiä joista neljä sateessa, mutta muuten oli todella hyvät juoksukelit koko viikon lämpötilan ollessa lämpimän puolella ~3-6 asteen välillä. Torstaina juoksin puolenpäivän aikaan ja sään ollessa pouta niin liikkeellä oli suhteellisen paljon lenkkeilijöitä ja varmaan kaikki tuijottivat minua kun juoksin vastaan. En tiedä johtuiko se trikoista vai mistä, mutta silmät tuntuivat kääntyvän suuntaani. Eilen puolestaan taas satoi paljon ja siihen päälle vesilammikot joita oli paljon niin kyseessä oli todellinen märkäkeli. Sade kasteli kropan yläosan ja vesilammikot kengät ja sukat ja juoksun jälkeen kaikki vaatteet olivat ihan litimärät. Minulla oli ollut jo aikaisemmilla lenkeillä jaloissa vähän jotain rasitusvammaa ja eilen kivut jaloissa olivat pahimmat mitä ne on nyt ollut, mutta sade oli se asia mitä vihasin enemmän. Sateella yritän laittaa päälle sellaiset vaatteet, jotka pitävät vettä. Lämpimällä säällä veden pitävyydellä ei ole niinkään väliä, mutta kylmemmällä pitäisi olla myös sellaiset vaatteet joilla ei tule kylmä. Gore-tex kengätkään ei olisi pahitteeksi varsinkin kun maassa on paljon vettä, koska märillä sukilla ei ole kiva juosta ja kipeäksi tulo on helpompaa. Silmälasit ja vesisade eivät ole hyvä yhdistelmä sillä silmälasit menevät helposti huuruun ja tämän jälkeen ne ovat kokoajan huurussa.

Heräsin aamulla kello kuusi ja ihmettelin miksi heräsin näin aikaisin, mutta sitten muistin. Heräsin aikaisemmin kun minun oli tarkoitus lähteä juoksemaan. Herätessäni olin todella väsynyt ja aloin ajattelemaan juoksun väliin jättämistä. Myöskin aloin miettimään jos menisin pyörällä töihin ja jättäisin juoksun väliin. Pyöräily ei tullut kuitenkaan kysymykseen kellon ollessa vielä varhainen kun toimiston saunaan ei olisi vielä päässyt. Tästä syystä ja muutenkin

Eilen aamulla suunnitelmat aamulenkistä vaihtuivat kun pääsin toimiston pihalla autosta pihalle. Juuri kun poistuin autosta niin Nylanderin Jarin paku paukahti viereen. Toimistolla kun vielä odoteltiin Ojalan Ollia niin omat suunnitelmat olivat menneet sekaisin. Nylanderi siinä moneen kertaan puhui kevyestä ja lyhyestä juoksusta joten päätin lähteä heidän mukaansa. Perjantain sekä lauantain lenkit menivät loistavasti, mutta eilen ei ollut tietoakaan näistä ja

Perjantai-ltana kävin vielä juoksemassa vaikka etureidet olivat jumissa ja muutenkin jalat olivat "tönköt". Torstaina juuri jätin vielä etureisikoneella tehdyn etureisi korotus & tiputussarja hässäkän tekemättä jotta voisin mennä juoksemaan jos menen. Jo pelkän hack-kyykyn tekeminen laittoi etureiteni siihen kuntoon, että juoksemaan lähteminen ei ollut ihan niin kivaa. 90 toistoa hack-kyykkyä joten kyllä se ainakin jollain tavalla etureisissä tuntuu pakollakin

Maanantaina oli vuorossa vähän pidempi lenkki eli hiukan yli kasi. En oikein suunnitellut miten tulen juoksemaan vaan ajattelin mennä ihan fiiliksen mukaan. Tämä osottautui niin todeksi, että huh huh. Lenkki tuli tosiaan vedettyä ihan fiiliksen mukaan. Aluksi lähin juoksemaan ihan vain sen mukaan miten jaksan juosta kokomatkan. Ensimmäisen neljän kilometrin kilometri vaudit olivat 6.10min - 6.26min väliltä. Parillliset kilometrit menivät vähän hiljempaa eli

Aamulla herätessäni huomasin eilisen jalkatreenin vähän painavan, mutta siitä huolimatta en muuttanut intervalli suunnitelmia. Alkoi vain vähän arvelluttamaan iltapäivän juoksukunto eli jaksanko vetää intervalleja kunnolla. Kun aloitin alkuveryttelyn huomasin jalkojen olevan "jäykät" tai siis meno ei ollut yhtä rentoa kuin viimeksi. Aloin miettimään intervallien pituuksia vasta kun pääsin alkuveryttelyssä kentälle enkä yhtään aikaisemmin. Kun lähdin kentälle