250kg nousi maastavedosta vuosien yrittämisien jälkeen

07.06.2017 - 12:46

Sunnuntaina se viimein tapahtui mitä olen tässä nyt kolme - neljä vuotta yrittänyt eli saada maastavedosta 250kg ylös. Aina aikaisemmilla kerroilla kumpikaan 245kg tai 250kg ei ole oikeastaan noussut edes maasta ylös. No okei viime kerralla kun koitin nostaa 250kg niin sain sen muutamia senttejä nousemaan mutta tuo sunnuntain nosto tuli ihan puskista. Tein alusta asti maastavetoa kuin ihan tahansa normaalina päivänä miettimättä millä painoilla tulen tekemään. Tein kahdesta kolmeen toistoa 100kg, 140kg, 180kg sekä 220kg painoilla minkä jälkeen sitten mietin hetken aikaa ja nostin painot 250kg.

Eihän se lopulta ollut mikään hienon näköinen nosto mutta ei sen ollut tarkoitus olla. Tarkoitus oli vain saada painot ylös ilman selän hajoittamista mikä tapahtuikin. Alaselkä otti oikealta puolelta hieman osumaa mutta ei niinkään kipeästi mutta sillä tavalla kuitenkin että tiesi tekniikan hieman kärsineen. Näin on kyllä käynyt joka kerta kun olen nostanut ennätyksiä maastavedossa ja ainakin ne ensimmäiset kerrat ovat olleet aina samankaltaisia. Ei mitään oppikirja tekniikkaa vaan enemmänkin runttausta ainakin loppua kohden sillä nosto voi helposti jäädä siihen polven kohdille mistä pitää vain runtata. Myöskin tämä kohta on juuri se paha paikka alkaa runttaamaan sillä selkä voi kärsiä juuri näillä kohdilla.

Tuon jälkeen laskin painot 180kg joilla taisin tehdä yhden sarjan millä taisi tulla joku kolme toistoa. Aloin hieman huomaamaan tuon alaselän osumaa tai ainakin varomaan sitä joten halusin ennemmin tehdä "vajanaisen" sarjan kuin runtatata ihan loppuun asti. Kuitenkin kun maastavedon jälkeen siirtyi tekemään kulmasoutua niin kulmasoudun asennossa pystyi ihan hyvin oleen kun aikojen saatossa on käynyt niinkin, että maastavedossa selkä on mennyt siihen kuntoon ettei kulmasoudun tekeminen ole ollut mitään hauskaa. Hyvä kun on pystynyt edes menemään kulmasoudun asentoon ja oleen siinä. Mitään tuollaista ei tällä kertaa ollut eikä selkä ollut seuraavana aamuna yhtään kipeä joten mitään pahempaa siellä ei käynyt.

Nyt on taas hetki jolloin minun pitää nyt päättää ja miettiä onko parempi pitää taukoa maastavedossa vai alkaa jatkaa tekemistä sillä tavalla kun on tullut tehtyä. Pitäisikö keskittyä enemmän yläselän liikkeisiin vai jatkaa samalla tavalla millä on tullut tehtyä ja vuositolkulla. Lähinnä olen miettinyt ja ajatellut mitä aikaisemmin on tapahtunut ennätyksien jälkeen. Sitä kun vain lähtee helposti yrittämään jotain mitä ei oikein pysty tekemään kun odotukset kasvavat aina tämänkaltaisien asioiden jälkeen. Niin on käynyt minulle esimerkiksi penkissä ja maastavedossa aikaisemmin. Kun on saanut ennätyksen tai jonkin huippu sarjan tehtyä niin odotukset ovat nousseet siihen, että jakaisi tehdä isommilla painoilla mitä oikeasti jaksaa.

Tietenkin nyt olisi hyvä pitää taukoa maastavedosta ja keskittyä selkätreenissä muihin liikkeisiin. Näin rasittaisin vähemmän koko kroppaa ja palautuisin paremmin. Kuitenkin maastavedon tulokset lähtevät nopeasti tippumaan mitä enemmän pitää taukoa maastavedosta minkä huomaisin sitten kun aloittaisin maastavedon tekemisen uudestaan. Toisaalta huomasin kyllä sen, että penkissä maksimi tulokset eivät niinkään tippuneet vaikka laskin painot hetkeksi aikaa pienemmiksi ja keskityin treenaamaan penkkiä erilailla.

Juurikin maastaveto on ollut itselleni se liike mikä on tuntunut junnaavan paikoillaan pisimpään ja missä olen eniten epäonnistunut ennätyksien nostamisissa. Tämän johdosta tauon pitäminen maastavedosta voi olla vaikempaa ellen nyt ota oikeasti toisenlaista lähestymistapaa selkätreeniin.

Kyykky on kulkenut tämän vuoden puolella kummallesin hyvin siihen nähden kun muistissa on vain viime vuoden viimeinen treeni missä tein kyykkyä ja se treeni päin persettä. Lähdin tuolloin jopa heti kyykyn jälkeen pois kuntosalilta kun tuntui sille että mitä järkeä jatkaa jalkatreeniä kun kerran kyykkykään ei edes kulje. Tuohon surkeaan jalka- & kyykkytreeniin päätin viime vuoden treenit mutta jotenkin sitten tänä vuonna ainakin näin alkuvuodesta kyykky on kulkenut. Kyykky on kulkenut jopa paremmin kuin ikinä vaikka mitään ennätyksiä ei ole tullut tehtyä enkä ole vielä kyllä toistanut viime vuotisia loistavia kyykky treenejä.

Tänään tuli vastaan HS:ssä juttu Peseytyminen on haaste Itäkeskuksen uimahallissa, mutta esimies tietää ratkaisun mutta itse olen nähnyt tätä jo kymmenisen vuotta kuntosalilla. Toisaalta tuo ei kyllä vian jää peseytymiseen vaan myös yleiseen sivistykseen. Tällä tarkoitan sitä kun teineillä on kuntosalin pukuhuoneessa vähän liikaa energiaa vielä "treenin" jälkeen kun he ovat toistensa kimpussa boxeireissa tai lätkivät toisiaan pyyhkeillä. Sitten on tietenkin tuo että alusvaatteilla suihkuun ja pahimmassa tapauksessa mennään vaatteet päällä saunaan. Tätä on joutunut katsomaan jo kymmenisen vuotta ja varsinkin tuo toisten lääppiminen ja pyyhkeillä huitominen ei vain miellytä itseäni yhtään.

Tämän viikon keskiviikkona onnistuin viimein siinä mitä jouluna parin viikon ajan metsästin. Tälläkin kertaa en oikein siihen uskonut sillä maanantaina oli Super bowl yö ja pääsin viimein illalla vasta nukkumaan. Maanantaina sain kyllä penkissä tehtyä 200kg painoilla mutta muuten en oikein jaksanut tehdä muuta. Tiistaina oli vuorossa sitten laskettelua ja normaaliin tapaan olin todella väsynyt. Näin ollen keskiviikkona ei ollut mikään paras päivä lähteä tekemään kyykky treeniä näin unen ja palautuksen kannalta.

Tällä viikolla tuli taas käytyä pari kertaa laskettelemassa Ellivuoressa. Tämän viikon suunnitelmat muuttuivat moneen kertaan kun en ollut ihan varma minä päivänä tulen ja minä päivänä tulen lähtemään. Alunperin minun oli tarkoitus tulla viime viikon torstaina mutta päädyin lopulta tulemaan sunnuntaina mikä oli yhdessä vaiheessa se suunnitelma. Myöskin jossain vaiheessa mietin lauantaina tulemista mutta siinä vaiheessa kun mietin lauantaita niin sunnuntai kuulosti paljon paremmalle. Minulla oli siis "normaaliin" tapaan hieman erilaisia suunnitelmia milloin tulen ja milloin lähden.

Eilen kun tulin PTVGYM:ltä niin jollain Audilla oli taas kiire mutta eipä se yllätä. Ensiksi hän meni minun ohi työmaa-alueella missä oli 30km/h rajoitus ajamalla 60-70km/h. Eipä mennyt kauaa kun kuitenkin pian ajoin hänen perässään kun hän joutuin ajamaan jonkun perässä hiljaa. Eipä siis auttanut hänen ylinopeutensa yhtään mitään. Lopulta hän sitten kääntyi samasta risteyksestä kun minä ja tuli samaan parkkihalliin.