Rutiinit ja rentous treenaamisessa

13.01.2020 - 13:26

En ole oikein varma mutta mielestäni treenaan "rennommin" kun olen käymässä esimerkiksi Vammalassa tai muuten jos olen muutoin treenaamassa muualla kuin normaalilla paikalla. Huomasin tämän asian jälleen kerran parin viikon joululoman aikana ja nyt viimeviikonloppuna kun sattumoisin tulin tuli taas käytyä maalla heti viikon jälkeen siitä kun tulin sieltä pois. Tietenkin loma-aika on aina loma-aikaa jolloin rytmit ja muutoinkin arki on hieman erilaista niin se ei ole ihan verrattavissa normaaliin. Kuitenkin minullakin taitaa kuitenkin olla se vaikka yleisesti yritän olla rentona ja tehdä erilaisia treenejä, että kuitenkin tietyissä suhteissa päädyn tekemään sitä "rutiinia".

Lähinnä tämän nyt huomaa selkätreeneissä ja jalkatreeneissä sillä normaalisti teen kyykkyä jalkatreeneissä usein ja selkäpäivinä maastavetoa. Parin viikon joululoman aikana en kyykännyt kertaakaan vaan jalkatreenit keskittyivät hack-kyykkyyn ja tämän jälkeen muihin pienempiin liikkeisiin ja selkätreeneissä en aina aloittanut treeniä sillä maastavedolla millä on tullut aloitettua hieman liiankin usein jo selkätreenit. Tietenkin nyt jalkatreenien kyykyn väliin jättäminen oli suunniteltu asia minkä johdosta minun pitkin tehdä erilaisia jalkatreenejä mutta siitä huolimatta huomasin kuinka paljon rennompi treeni oli yleisesti. Tein ihan erilaisia jalkatreenejä tuon parin viikon aikana vaikkakin kyseiset treenit alkoivat muistuttamaan toisiaan tuon parin viikon aikana eli käytännössä siirryin normaalista rutiinista toiseen rutiiniin.

Olen nyt kyllä vajaan parin viikon aikana yrittänyt pysyä siinä samassa fiiliksessä ja treeneissä mitä tein tuon joulun parin viikon aikana kuten olen myös aikaisemmin loman jälkeen tehnyt. Loman jäljiltä olen tehnyt asioita ainakin osittain sillä tavoin kuin lomana aikana eli eri tavalla kuin normaalisti. Kuitenkin tietyn ajan välin jälkeen tämä on muuttunut taas johonkin eri suuntaan ja siitä on alkanut tulla enemmän rutiinimaista tekemistä kuin rennompaa fiilistelyä. Tietenkin kummallakin on puolensa ja jos "rutiinimainen" tekeminen on kuitenkin miellekästä ja hauskaa eikä pakkopullaa niin mikäs siinä. Tärkeintähän koko hommassa on se, ettei tekemistä ja treenaan menemisestä tule pakkomaista pullaa koska silloin siitä ei ole mitään hyötyä.

Itselläni viime vuoden puolella kymmenen viikon dieetin aikana tekeminen meni loppua kohden enemmänkin pakkopullaksi ainakin osittain ja siksi varsinkin muutamissa iltatreeneissä kadotinkin osittain motivaatiota. Tällöin oli parempi lopettaa treeni siihen ja lähteä vain pois kun yrittää väkisin sitä jatkaa. Tuolloin ongelmana oli treenien määrä. Kävin aamuin illoin viitenä päivänä tekemässä tuplatreenejä sekä lauantaisin vielä yhden treenin. Viikossa tuli näin ollen 11 treeniä viikkoon mikä alkoi olemaan siinä dieetin kahdeksannella viikolla jo todella paljon.

Rutiineista on mielestäni hyvä päästä irti ainakin siis siltä osin mitä treeneissä tekee jotta tekemisessä säilyy mielenkiinto. Kun tekee viikosta toiseen sitä samaa niin mielenkiinto voi kadota jolloin koko hommaa ei jaksa tehdä. Samalla kun tekee erilaisia asioita niin eri asiat kehittyvät ja treeneihin saa enemmän monipuolisuutta jolloin myös toiset asiat kehittyy. Samalla kun saa pidettyä edes hieman useasti tehtävistä treeneistä taukoa niin samalla myös kroppa saa eri tavalla ärsykettä sekä palautumista mikä pitkällä aikavälillä on vain hyvä asia sille tekemiselle mitä normaalisti on tekemässä. Itse olen monesti huomannut kuinka tauko penkistä, kyykystä tai maastavedosta on vain parantanut kyseisten liikkeiden tuloksia tai jopa tekniikkaa kun on tullut tehtyä välillä muutakin. Sitä vain jää helposti rutiineihin ja asioita ajattelee myös helposti siten, että tiettyä asiaa on vain pakko tehdä jotta kehitystä tapahtuisi mutta asia ei ole ihan näin.

Perjantaina kun bussit ei ilmeiseti kulkenut niin PTVGYM:llä ei teinejä illalla näkynyt ja muutenkin perjantai-ilta oli muutenkin rauhallisempi kuin normaalisti. Oli kyllä ihan mukava olla PTVGYM:llä kun sitä huutoa ja varsinkaan vitun huutamista ei kuulunut. Lauantai-iltana huomasi että bussit olivat taas kulkeneet ja teinit olivat palanneet PTVGYM:lle. Tämän huomasi siis siitä että roskikset ja niiden vierustat olivat täynnä tyhjiä energiajuomia sekä laitteet ja painot olivat ihan sekaisin.

Tänään tuli Instagramista jonkun mielenkiintoinen ja oikeaa asiaa sisältävä story minulle vastaan. Tuo kyseinen story kyllä sopii sopivasti siihen mitä taas kuulee kuntosalin pukuhuoneessa kun kuulee ihmisten puhuvan keskenään. Yleisesti varsinkin teinien suusta kuulee sitä että he eivät syö yleisesti ja vanhemmilta ihmisiltä kuulee yleisesti vain sitä että lounasbuffetissa vedetään ruokaa koko rahan edestä liikaa. Mistä siis tuo Instagram story kertoi mihin tässä viittaan? 

Eilen sain taas todistaa ego treenaamista kun jalkaprässiin oli ladottu kaikki painot mitä vain jalkaprässin läheltä oli saatavilla. Painot eivät riittäneet edes yhteen riviin vaan painoja oli sitten laitettu kahdelle riville eli kai siinä sitten oli joku 500kg tai jopa enemmän. En yhtään tiedä kun en ole tehnyt jalkaprässiä vuosiin ja silloinkin kun olen niin ihan maksimissaan jotain 400kg. Yleisesti jalkaprässissä tein 200kg - 300kg painoilla kun haluan pitää kontrollin, pysäytyksen alhaalla sekä vähintään sen kaksikymmentä toistoa per sarja ellei kyykyn lämmittelyssä tehtyä jalkaprässiä lasketa missä tein aikoinaan kymmenen toistoa per painot.

Viikko sitten lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors Gym:llä ja nyt eilen tuli käytyä Pitäjänmäen PTVGYM:llä tekemässä jalkatreenit. Mayors Gym:llä tuli siis käytyä ensimmäistä kertaa ikinä ja nyt PTVGYM:llä tuli tehtyä kyykkyä pitkästä aikaa ketjuja käyttäen. Kummankin jalkatreenin trendi oli sama vaikka olosuhteet ja ympäriöstöt olivat eri. Kumpikin jalkatreeni sujui todella hyvin sillä sain kyykättyä kummassakin treenissä joko ennätyksen tai lähelle ennätystä vaikka viikolla ensimmäinen jalkatreeni meni heikosti tai ollut muuten odotukset korkealla.

Viikko toisensa jälkeen kuntosalille on itsensä löytänyt vähemmän ja vähemmän treenaajia. Tämä on normaali merkki siitä että uuden vuoden lupaajat luovuttavat. Toisaalta tämä on hyvä asia itselleni ja niille monille muille ketkä eivät oikein välitä näistä lupaajista vaan tykkäävät olla hieman rauhallisemmalla salilla treenaamassa. Tammikuussa kun kuntosalille on sinällään ei niin mukava aina mennä kun se voi olla niin täynnä ettei siellä mahdu tekemään mitään tai voi joutua odottamaan todella pitkäänkin.