Dieettiä takana kahdeksan ja puoli viikko

13.12.2019 - 10:30

Viime viikon sunnuntaina tuli kahdeksan viikkoa täyteen dieettiä ja kun tämäkin viikko on jo loppu puolella niin aikaa on kulunut lähemmäs yhdeksän viikkoa. Se mitä kahdeksan viikon aikana on tapahtunut niin se on samalla yllättänyt, että ei yllättänyt. Se, että olen saanut näkyviä tuloksia aikaan on toisaalta yllättänyt minut positiivisesti ja samalla, että kuitenkaan ihan niin paljoa ei ole tapahtunut kuin ajattelisi asiaa siltä kannalta mitä tämän eteen olen tehnyt. Toisaalta jos mennään kahdeksan, yhdeksän tai jopa kymmenen viikkoa taaksepäin kun ajattelin dieetin aloittamista niin olen kyllä oikeasti yllättänyt itseni positiivisesti.

Kahdeksan viikkoa jo takana ja yhdeksän on ihan juuri tuloillaan. Olen käynyt joka arkipäivä maanantaista perjantaihin tekemässä aamutreenin joko kuntosalilla tai sitten toimistolla uimassa. Tätä asiaa en saanut esimerkiksi viime vuonna edes kunnolla aloitettua kun aloitin viime vuoden alussa dieetin. Minun oli tarkoitus aloittaa aamutreenit heti dieetin alussa mutta käytännössä taisin aloittaa ne vasta parin kolme kuukauden kuluttua "dieetin" aloittamisesta. Tuo kyseinen dieetti ei hirveästi toiminut vaikka sainkin karsittua painoa.

Parhaimmillaan olen saanut laskettua painoa vaa'an mukana kuusi kiloa dieetin alusta. Kuitenkaan kaikki ei ole ihan niin yksinkertaista ja suhteellista kuin mitä vaaka antaa tulokseksi. Tässä kuitenkin käydään ihan normaalisti tekemässä illalla kuntosalitreeni minkä tavoitteena ei ole niinkään rasvan poltto vaan ihan normaali kuntosalitreeni. Aamun intervallit ja cardiotreenit ovat puolestaan niitä rasvanpolttoon keskittyviä treenejä. Täytyy kyllä se todeta, että olen yllättynyt tästä kahdeksan yhdeksän viikon putkesta aamutreenien kanssa sillä ajoittain jo herääminen aamutreeniin on vaikeaa. Tähän vielä kun lisää sen asian, että illalla tulee käytyä tekemässä ihan normaali treeni niin aamulla on enemmän tai vähemmän puhki.

Monesti heti heräämisen jälkeen tuntuu sille, ettei jaksaisi edes lähteä treenaamaan ja tulen miettineeksi miksi ylipäätänsä heräsin aamulla treenaamaan? Tähän vaikuttaa sekin asia, että nyt on tullut useasti nukuttua yöllä 6,5 - 7 tuntia minkä johdosta aamulla on väsynyt niin vähemmistä unista kuin illan treenistä. Koko aamun kun pakkaan salikassin ja työlaukun sekä laitan vaatteet päälle niin ajattelin vain yhtä asiaa. Miksi taas kerran heräsin aamulla treenaamaan? Tätä samaa asiaa mietin koko matkan salille ja välillä jopa treenin aikanakin tulee mietittyä miksi taas? Tämä kaikki menee vasta siinä vaiheessa pois kun olen saanut tehtyä puolen tunnin aamutreenin ja olen palautumassa infrapunasaunassa ja luen kirjaa. Se hyvä puoli tässä kaikessa on se, että olen saanut luettua jo yhden kirjan kokonaan ja olen päässyt jo toisessakin kirjassa hyvään vauhtiin.

Aamutreenit ovat olleet vaikeampi ja pahempi asia kuin ruokavalion ylläpitäminen. Ruokavalion pitäminen yllä onkin ollut suhteellisen helppoa verrattuna aamutreeneihin varsinkin henkisesti. Ruokavalioon on tottunut eikä minulla tee edes mieli syödä mitään ihmeellisyyksiä ja välillä kun sitä syö yhden cheat-aterian niin sitä huomaa kuinka paljon tuosta ateriasta vatsa turpoaa sekä kuinka paljon väsyneemmäksi kroppa muuttuu. Jos otetaan esimerkiksi pizza niin jo pelkän pizzan syöminen kokonaan tuottaa vaikeuksia minkä jälkeen iskee turvotus ja tämän jälkeen en voi oikein syödä seuraavia välipaloja tai aterioita helposti kun turvotus on päällä tai olen yksinkertaisesti vain täynnä. Näiden aterioiden jälkeen aina tajuan kuinka paljon helpompaa on pysyttäytyä vain dieetin ruokavaliossa.

Tätä dieettiä en sen paremmin suunnitellut tai edes uskonut jaksavani toteuttaa edes tätä aikaa mitä olen sitä ylläpitänyt jos nyt oikeasti rehellisiä ollaan. Kahdeksan ja puoliviikkoa sitten aloitin vain tämän nykyisen systeemin mitä sitten vain olen jatkanut. Jokapäiväinen miinuskaloreilla oleminen ja lähes jokapäiväinen tuplatreenaaminen ei kyllä sovi suurimmalle osalle ihmisistä. Tähän asiaan vaaditaan joko niin hyvä tahto ja motivaatio tai sitten vain tyhmyyttä jotta tätä oikeasti jaksaa. En tiedä kumman puolella oma henkinen tahtotila on.

Tulen jatkamaan tätä nykyistä linjaa vielä seuraavan viikon eli näin ollen saan kymmenen viikkoa tätä täyteen. Sitten lähdenkin joululomalle milloin ajattelin olla ihan normaalilla ruokavaliolla ja syödä mitä huvittaa. En tiedä kuinka paljon tuo noin parin viikon aika tulee tekemään ja mitä mutta näin se on ollut aina suunnitelmissa sillä en halua viettää joulua dieeti päällä sillä en ole edes oman keittiön ääressä jolloin en jaksa tehdä ruokia valmiiksi. Myöskään jos olisin joulun ja uuden vuoden tällä nykyisellä dieetillä päällä niin olisiko siinä oikeasti niin paljon hyötyä vai olisiko se vain henkisesti raskasta? Ei tässä kuitenkaan mihinkään kisoihin olla menossa ja tämä koko dieetin pitäminen on vain tälläinen oma valinta. Haluan vain päästä pienempään kuntoon mutta en nyt ihan sillä tavalla, että kaikki menisi dieetti edellä. 

En ole nyt yhtään varma milloin aloin tuntemaan kipuja oikeassa kädessä kun tein penkkiä. Yhtenä päivänä en tuntenut kipuja ja seuraavana tunsin. Myöskin kivut alkoivat tuntua vasta silloin kun olin saanut tankoon painoja sen 160kg tai 180kg. Välillä tosiaan ei tuntunut mitään ja välillä sitten hieman jotain kun tein penkkiä 180kg tai yritin nostaa 200kg. Sitten yhdessä välissä taas kaikki kivut lähti kunnes siinä joskus marraskuun lopulla huomasin treenistä toiseen kipuja oikeassa kädessä. Ja kun on tälläinen jäärä niin penkkiähän ei jätetä tekemättä vaikka pieniä kipuja tuntuisikin. Ainoa niin silloin ei mennä niihin ihan maksimipainoihin ja katsotaan hieman tarkemmin sitä tekemistä.

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.

PTVatasen some on näköjään toiminut. Kävin nyt ensimmäiset kerrat Pitäjänmäen PTVGYM:llä loppiaisen jälkeen ja voi pojat sillä perjantai- sekä lauantai-iltana PTVGYM oli ihan täynnä teinejä. Varsinkin kun ottaa huomioon Pitäjänmäen PTVGYM:in koon niin siihen nähden aivan liikaa. En niinkään nähnyt hirveästi vanhempaa uutta väkeä mutta kyllä sieltäkin puolelta uusia naamoja oli hieman. Suhteutettuna teinejä oli varmaan se 80% kun taas lähiketjusalilla prosentit menevät toiseen suuntaan. Tämä vain kertoo ketkä katsovat PTVatasen videoita ja somea. Teinit.

Tein eilen illalla kuntosalin jälkeen yhden normaaleista perjantai-illan aterioista minkä suunnittelin jo ennen kuntosalille menoa kuvaavani. En tiedä mistä nyt sain idean että kuvaan tuon mutta ajattelin nyt tehdä niin. Minulle on muodostunut perjantai-iltaisin syödä kuntosali treenin jälkeen pizzan minkä paistan uunissa pizzakivellä, wingsejä tai boneless wingsejä airfyerillä tai paistaa pihvin minkä lisäksi tehdä jotain perunoita airfyerillä. Nämä ovat sellaisia special aterioita joita tykkään tehdä suhteellisen useasti perjantai ja tai lauantai-iltana kuntosali treenin jälkeen.