Dieettiä takana kahdeksan ja puoli viikko

13.12.2019 - 10:30

Viime viikon sunnuntaina tuli kahdeksan viikkoa täyteen dieettiä ja kun tämäkin viikko on jo loppu puolella niin aikaa on kulunut lähemmäs yhdeksän viikkoa. Se mitä kahdeksan viikon aikana on tapahtunut niin se on samalla yllättänyt, että ei yllättänyt. Se, että olen saanut näkyviä tuloksia aikaan on toisaalta yllättänyt minut positiivisesti ja samalla, että kuitenkaan ihan niin paljoa ei ole tapahtunut kuin ajattelisi asiaa siltä kannalta mitä tämän eteen olen tehnyt. Toisaalta jos mennään kahdeksan, yhdeksän tai jopa kymmenen viikkoa taaksepäin kun ajattelin dieetin aloittamista niin olen kyllä oikeasti yllättänyt itseni positiivisesti.

Kahdeksan viikkoa jo takana ja yhdeksän on ihan juuri tuloillaan. Olen käynyt joka arkipäivä maanantaista perjantaihin tekemässä aamutreenin joko kuntosalilla tai sitten toimistolla uimassa. Tätä asiaa en saanut esimerkiksi viime vuonna edes kunnolla aloitettua kun aloitin viime vuoden alussa dieetin. Minun oli tarkoitus aloittaa aamutreenit heti dieetin alussa mutta käytännössä taisin aloittaa ne vasta parin kolme kuukauden kuluttua "dieetin" aloittamisesta. Tuo kyseinen dieetti ei hirveästi toiminut vaikka sainkin karsittua painoa.

Parhaimmillaan olen saanut laskettua painoa vaa'an mukana kuusi kiloa dieetin alusta. Kuitenkaan kaikki ei ole ihan niin yksinkertaista ja suhteellista kuin mitä vaaka antaa tulokseksi. Tässä kuitenkin käydään ihan normaalisti tekemässä illalla kuntosalitreeni minkä tavoitteena ei ole niinkään rasvan poltto vaan ihan normaali kuntosalitreeni. Aamun intervallit ja cardiotreenit ovat puolestaan niitä rasvanpolttoon keskittyviä treenejä. Täytyy kyllä se todeta, että olen yllättynyt tästä kahdeksan yhdeksän viikon putkesta aamutreenien kanssa sillä ajoittain jo herääminen aamutreeniin on vaikeaa. Tähän vielä kun lisää sen asian, että illalla tulee käytyä tekemässä ihan normaali treeni niin aamulla on enemmän tai vähemmän puhki.

Monesti heti heräämisen jälkeen tuntuu sille, ettei jaksaisi edes lähteä treenaamaan ja tulen miettineeksi miksi ylipäätänsä heräsin aamulla treenaamaan? Tähän vaikuttaa sekin asia, että nyt on tullut useasti nukuttua yöllä 6,5 - 7 tuntia minkä johdosta aamulla on väsynyt niin vähemmistä unista kuin illan treenistä. Koko aamun kun pakkaan salikassin ja työlaukun sekä laitan vaatteet päälle niin ajattelin vain yhtä asiaa. Miksi taas kerran heräsin aamulla treenaamaan? Tätä samaa asiaa mietin koko matkan salille ja välillä jopa treenin aikanakin tulee mietittyä miksi taas? Tämä kaikki menee vasta siinä vaiheessa pois kun olen saanut tehtyä puolen tunnin aamutreenin ja olen palautumassa infrapunasaunassa ja luen kirjaa. Se hyvä puoli tässä kaikessa on se, että olen saanut luettua jo yhden kirjan kokonaan ja olen päässyt jo toisessakin kirjassa hyvään vauhtiin.

Aamutreenit ovat olleet vaikeampi ja pahempi asia kuin ruokavalion ylläpitäminen. Ruokavalion pitäminen yllä onkin ollut suhteellisen helppoa verrattuna aamutreeneihin varsinkin henkisesti. Ruokavalioon on tottunut eikä minulla tee edes mieli syödä mitään ihmeellisyyksiä ja välillä kun sitä syö yhden cheat-aterian niin sitä huomaa kuinka paljon tuosta ateriasta vatsa turpoaa sekä kuinka paljon väsyneemmäksi kroppa muuttuu. Jos otetaan esimerkiksi pizza niin jo pelkän pizzan syöminen kokonaan tuottaa vaikeuksia minkä jälkeen iskee turvotus ja tämän jälkeen en voi oikein syödä seuraavia välipaloja tai aterioita helposti kun turvotus on päällä tai olen yksinkertaisesti vain täynnä. Näiden aterioiden jälkeen aina tajuan kuinka paljon helpompaa on pysyttäytyä vain dieetin ruokavaliossa.

Tätä dieettiä en sen paremmin suunnitellut tai edes uskonut jaksavani toteuttaa edes tätä aikaa mitä olen sitä ylläpitänyt jos nyt oikeasti rehellisiä ollaan. Kahdeksan ja puoliviikkoa sitten aloitin vain tämän nykyisen systeemin mitä sitten vain olen jatkanut. Jokapäiväinen miinuskaloreilla oleminen ja lähes jokapäiväinen tuplatreenaaminen ei kyllä sovi suurimmalle osalle ihmisistä. Tähän asiaan vaaditaan joko niin hyvä tahto ja motivaatio tai sitten vain tyhmyyttä jotta tätä oikeasti jaksaa. En tiedä kumman puolella oma henkinen tahtotila on.

Tulen jatkamaan tätä nykyistä linjaa vielä seuraavan viikon eli näin ollen saan kymmenen viikkoa tätä täyteen. Sitten lähdenkin joululomalle milloin ajattelin olla ihan normaalilla ruokavaliolla ja syödä mitä huvittaa. En tiedä kuinka paljon tuo noin parin viikon aika tulee tekemään ja mitä mutta näin se on ollut aina suunnitelmissa sillä en halua viettää joulua dieeti päällä sillä en ole edes oman keittiön ääressä jolloin en jaksa tehdä ruokia valmiiksi. Myöskään jos olisin joulun ja uuden vuoden tällä nykyisellä dieetillä päällä niin olisiko siinä oikeasti niin paljon hyötyä vai olisiko se vain henkisesti raskasta? Ei tässä kuitenkaan mihinkään kisoihin olla menossa ja tämä koko dieetin pitäminen on vain tälläinen oma valinta. Haluan vain päästä pienempään kuntoon mutta en nyt ihan sillä tavalla, että kaikki menisi dieetti edellä. 

Eilen sain taas todistaa ego treenaamista kun jalkaprässiin oli ladottu kaikki painot mitä vain jalkaprässin läheltä oli saatavilla. Painot eivät riittäneet edes yhteen riviin vaan painoja oli sitten laitettu kahdelle riville eli kai siinä sitten oli joku 500kg tai jopa enemmän. En yhtään tiedä kun en ole tehnyt jalkaprässiä vuosiin ja silloinkin kun olen niin ihan maksimissaan jotain 400kg. Yleisesti jalkaprässissä tein 200kg - 300kg painoilla kun haluan pitää kontrollin, pysäytyksen alhaalla sekä vähintään sen kaksikymmentä toistoa per sarja ellei kyykyn lämmittelyssä tehtyä jalkaprässiä lasketa missä tein aikoinaan kymmenen toistoa per painot.

Viikko sitten lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors Gym:llä ja nyt eilen tuli käytyä Pitäjänmäen PTVGYM:llä tekemässä jalkatreenit. Mayors Gym:llä tuli siis käytyä ensimmäistä kertaa ikinä ja nyt PTVGYM:llä tuli tehtyä kyykkyä pitkästä aikaa ketjuja käyttäen. Kummankin jalkatreenin trendi oli sama vaikka olosuhteet ja ympäriöstöt olivat eri. Kumpikin jalkatreeni sujui todella hyvin sillä sain kyykättyä kummassakin treenissä joko ennätyksen tai lähelle ennätystä vaikka viikolla ensimmäinen jalkatreeni meni heikosti tai ollut muuten odotukset korkealla.

Viikko toisensa jälkeen kuntosalille on itsensä löytänyt vähemmän ja vähemmän treenaajia. Tämä on normaali merkki siitä että uuden vuoden lupaajat luovuttavat. Toisaalta tämä on hyvä asia itselleni ja niille monille muille ketkä eivät oikein välitä näistä lupaajista vaan tykkäävät olla hieman rauhallisemmalla salilla treenaamassa. Tammikuussa kun kuntosalille on sinällään ei niin mukava aina mennä kun se voi olla niin täynnä ettei siellä mahdu tekemään mitään tai voi joutua odottamaan todella pitkäänkin.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Mayors Gym:llä mistä tuli kirjoitettua Mayors Gym kokemuksia. Se että mainitsin että en ole varma tulenko Mayorssilla enään käymään niin ei johdu itse salista vaan enemminkin siitä miten sinne pääsen. Lauantaina menin metrolla kun tulin siihen tulokseen että en nyt ala tutkimaan mihin sitä autoa saisi. Siellä lähellä on parkkihalli mutta en kyllä ala maksamaan parkista kun menen kuntosalille. Sitten siellä on ilmeisesti jotain parkkipaikkoja jossain mutta alue on niin outoa minulle että siihen oikeasti pitäisi käyttää aikaa ja tutkia asiaa.

Eilen tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors gym:llä treenaamassa. Tämä käynti Mayorssilla on ollut varmaan pisin ikinä suunnitelmissa ollut kuntosalilla käynti. Varmaan siitä asti kun muutin pääkaupunkiseudulle niin vähemmän tai hieman enemmän vähemmän käynti Mayorssilla on ollut ajatuksissa. Kuitenkaan mitään sellaista hinkua tai oikeasti suunnittelua Mayorssille menoon ei ikinä ole ollut ja varsinkaan alkuvuosina kun muutin pääkaupunkiseudulle niin en edes harrastanut saliturismia.