Kova ja erilainen etureisitreeni liikeratojen pituuksia vaihtamalla normaaleista liikeradoista
Tiistaina tuli tehtyä aivan loistava etureisitreeni vaikka alunperin oli suunnitelmissa, että tiistaina ei tulisi mentyä edes kuntosalille. Kuitenkin päivän mittaan suunnitelmat muuttuivat lopulta siihen, että lopulta etureisitreeni tuli tehtyä. En ollut kyllä suunnitellut treeniä etukäteen mitä tuli tehtyä vaan se hieman meni siihen suuntaan sillä räkit olivat käytössä juuri silloin eikä kyykkyä päässyt heti tekemään. Tämän johdosta ajattelin aloittaa treenin etureisilaitteella minkä jälkeen tehdä vaakahack-kyykkyä. Tämä suunnitelma pitikin paikkaansa mutta hieman eri tavalla kun olin varmasti aluksi kuvitellut sillä vaakahack-kyykkyä tuli tehtyä vain yksi sarja. Lopulta etureisitreeni olikin sitten siinä eli etureisitreenissä tuli käytettyä kahta laitetta.
Etureisitreenin pääpaino oli etureisilaitteessa missä tuli tehtyä erilaisia sarjoja erilaisilla erikoistekniikoilla. Näitä tuli tehtyä vaikka mitä ilman mitään laskelmaa minkä jälkeen vaakahack-kyykyssä tuli tehtyä yksi sadan toiston sarja käyttäen rest-pausea oman mielen mukaan. Kaiken näiden erikoistekniikoiden lisäksi molemmat liikkeet tuli tehtyä "vajailla" liikeradoilla keskittyen etureisiin ja karsimalla takareiden osuuden niin minimiin kuin mahdollista. Lyhentämällä liikeratoja liikkeen kohdistaminen saadaan osumaan paremmin sinne minne sitä haetaan, mutta vaarana on tehdä liike liian vajaalla liikeradalla tai väärällä liikeradalla. Tämän johdosta tämänkaltainen treeni ei sovi aloittelijoille sillä kun lähdetään tietoisesti lyhentämään liikeratoja niin tällöin pitää tietää mitä tekee.
Helposti liikeradat lyhenevät kun painoja on liikaa jolloin treenaaja ei pysty tekemään liikkeitä oikeilla liikeradoilla. Tämän takia pienemmät painot ja lyhyemmät liikeradat ovat avain liikkeen osumiseen kunnolla sinne minne se halutaan. Tähän tietenkin vielä lisättynä oikea tempo oikeissa kohdissa niin yhdistelmä on "täydellinen", mutta vaikea sillä liikeradat pitää katsoa treenaajan mukaan eikä toisen. Tämän johdosta liikkeen meneminen perille voi olla aluksi vaikea omaksua mikä kannattaa ottaa myöskin huomioon.
Toisella pitää olla jalat mahdollisesti lähempänä toisiaan kun toisella pitää olla jalat hieman erillään. Myöskin liikkeen syvyys voi olla toisella ihan eri kuin toisella jolloin toinen joutuu tekemään liikkeen hieman syvemmälle kun toinen voi jättää liikkeen syvyys suunnassa "vajaaksi". Tämän takia asioista pitää olla tietoinen ja liikettä tehdessä täytyy tuntea mihin liike osuu ja tämä vaatii yleensä kokemusta treenaamisesta. No toiset ei tajua kyllä koskaan miksi jotain liikettä tehdään tai mihin sen pitäisi oikeasti osua kun taas jotkut omaksuvat asiat heti jolloin liikkeen tekeminen on myöskin paljon helpompaa.
Tiistain etureisitreenissä etureisikonetta tuli meinaan tehtyä vajailla sekä vajemmilla liikeradoilla joilla haettiin osumaa erilailla per tyyli. Lyhyempiä liikeratoja mitä seurasi hieman pidempiä liikeratoja sekä ihan normaaleita toistoja. Näillä lyhyemmillä liikeradoilla saatiin aikaan se, että etureisilaitteessa pystyi tekemään 7-7-7 eli 21:siä ihan samalla tyylillä mitä yleensä käytetään käsitreenissä. Myöskin käytössä olivat negatiiviset toistot, positiiviset toistot sekä pysäytykset ja pidot. Näillä kaikilla erilaisilla tyyleillä etureiteen saatiin erilaista rasitusta mikä päätyi lopulta korotussarjaan enemmänkin "runttaamalla".
Se täytyy kyllä sanoa, että jos etureisikoneessa tekee tämänkaltaisia lyhyempiä liikeratoja niin siinä vieressä kannattaa olla toinen kuka katsoo tai pitää liikeradat samansuuruisina. Toinen kun laittaa käden tiettyyn kohtaan niin liikeradoista saadaan tällöin saman pituisia sillä yksin tehtynä liikeradat alkavat heittelemään liikaa toistojen välillä. Vajaat liikeradat on niin vaikea saada samanlaisiksi toistosta toistoon ja varsinkin pidemmillä sarjoilla jolloin väsymys alkaa painamaan.
Vastaavasti myöskin vaakahack-kyykky tuli tehyä jälleen vajaalla tyylillä mikä jätetään ylhäältä sekä alhaalta "vajaaksi". Kun liikettä ei viedä ihan alas asti niin tämä karsii toiston osumisen takareideltä ja vastaavasti jättämällä liikkeen ylhäältä vajaaksi etureisi ei pääse lepäämään. Kuitenkin tässäkin pitää huomioida se, että liikettä ei jätä liian nytkytykseksi jolloin liike ei ota ollenkaan tai yhtä hyvin etureisille. Kulmat vain pitää löytää itselle sopiviksi yhdessä jalkojen asennon kanssa, mutta yleisellä tasolla jalat on pidettävän yhdessä ja mahdollisimman alhaalla minkä lisäksi ala-asento pitää jättää maksimissaan 90-asteeseen tai mielellään hieman ylemmäksi.