Painon / vaatekoon puolesta olen elämäni kunnossa mutta olenko tuloksellisesti tällä hetkellä elämäni kunnossa?

16.11.2016 - 12:06

Parin viikon ajan olen juossut vallan seitsemän kilometrin aamulenkkejä. Alkuvuodesta hallissa tulin juokseneeni aina vähintään kymmenen kilometriä. Miksi sitten olen vähtentänyt juoksulenkkien pituuksia alkuvuoden hallijuoksuista? Ensinnäkin halli kerrat maksavat jolloin hinnasta pitää ottaa kaikki "hyöty" irti ja juosta mahdollisimman paljon mutta pääsyy seitsemän kilometrin maksimi aamulenkin pituuksiin on ollut dieetti. En ole uskaltanut lähteä juoksemaan mitään kymmenen kilometrin aamulenkkejä kun en tiedä miten se vaikuttaa kroppaani. Muutamia viikkoja sitten kun aloin juoksemaan aamuisin aamulenkkejä dieetin aikana niin huomasin niiden painavan kropassa aika pitkään. Minulla taisi olla juuri kyseisellä viikolla vielä lasketut hiilarit käytössäni joten tämä ei kyllä auttanut asiaa. Samoin minulla oli myöskin juoksemisesta pieni tauko kun olin käynyt aamuisin kuntosalilla enkä juoksemassa joten kaikki väsymys taisi olla peräisin vain oudoksesta.

Tällä viikolla maanantain aamulenkki meni todella rennosti alusta loppuun minkä pohjalta aloin miettimään tiistaille hieman pidennettyä lenkkiä. Tämän hieman pidennetyn aamulenkin kävinkin sitten juoksemassa ja tulos oli sama. Alusta loppuun saakka todella rentoa menemistä eikä missään tuntunut painavan. Ei kropassa, ei jaloissa kuten ei myöskään yleisessä kunnossa. Juoksukunto on siis noussut näiden aktiivivisten aamulenkkien takia ja oikeastaan juokseminen on jälleen kivempaa. Itsellelläni mielenkiinto juoksua kohtaan menee täysin kunnon ja jaksamisen mukaan. Kun juokseminen on rentoa ja "helppoa" niin tällöin tykkään myöskin juosta kun taas silloin kun juokseminen on puurtamista ja raskasta niin tällöin en meinaa edes lähteä juoksemaan. Kyllä se näin oli jälleen kerran kun aloin pitkästä aikaa käymään aamulenkeillä. Aamulenkille tuli kyllä mentyä mutta siitä puuttui se jokin mitä olen huomannut viimeaikoina olevan. Näinhän se melkein on joka asiassa. Kun asian tekeminen sujuu niin se on mielenkiintoisempaa kuin silloin kun homma ei toimi tai se on raskasta.

Vaikka nyt dieetin seurauksena paino on laskenut niin en silti osaa sanoa olenko nyt sinällään hyvässä kunnossa. Jos omaa vaakatulosta tai vaatekokoa vertaa niin olen parhaimmassa kunnossa kuin koskaan, mutta miten ne tulokset? Peilaan kaikkia tekemisiäni aina tuloksiin ja huomaan kyllä kun en ole kunnossa. Itselleni sinällään tulokset eivät ole tärkeitä mutta kuitenkin ne ruokkivat minua parempaan tekemiseen. Olen tämän huomannut ja viime vuosina entistä selvemmin. Ensimmäisen puolimaratonini jälkeen treenimotivaationi nousi kerralla aivan uudelle tasolle. Miksi näin tapahtui? Pääsin tulokseen mihin kukaan ei uskonut minun pääseväni ja jopa minä itsekin sitä hieman epäröin. Kuntosalilla penkki ja maastaveto ovat olleet sellaisia hyviä mittareita mutta niissä en ole niinkään hakenut mitään erityisiä tuloksia. On ollut vain plussaa saada korotettua ennätystä mutta en niitä ole niinkään hakenut paitsi viime vuonna jolloin sain nostettua 180kg.

Olen juossut Vatnaan puolimaratonin 2013 sekä 2015 mutta 2014 pidin "välivuoden". Tuona vuonna tunsin olevani loistavassa kunnossa. Oikeastaan paremmassa kuin 2015 vaikka sainkin ennätystäni parannettua. Vuonna 2014 en vain sitten viitsinyt lähteä juoksemaan puolimaratonia mutta fiilis oli mielestäni parempi kuin 2015 jolloin juoksin seuraavan puolimaratonin. Ehkä olin kuitenkin 2015 vuonna paremmassa kunnossa kuin 2014 vaikka minusta ei siltä tuntunut. Asiaan saattoi vaikuttaa se asia, että juoksin vuonna 2014 yhteensä yli 1000 km ja vuonna 2015 jäi juoksun osalta paljon heikommaksi kun "satsasin" enemmän kuntosalitreeneihin. Kun juoksin yleisesti vähemmän enkä suunnitellut "juoksuohjelmaa" kuten tein pari vuotta aikaisemmin puolimaratonia varten niin odotukseni ovat aika alhaalla. En tiennyt oikeasti missä kunnossa olin ja saisinko itseni siihen kuntoon millä parantaisin ennätystäni. Myöskin vuoden 2013 tulos oli siellä pohjalla mitä en kuitenkaan halunnut huonontavan. Sinällään otin hieman liikaa paineita vuoden 2015 puolimaratonia varten.

Tämän vuoden puolella en ole oikeastaan kuin alkuvuodesta juossut kovempia vauhtitreenejä. Hallissakin nuo muutamat vauhtitreenit jäivät oikeasti muutamiin sillä kyllä siellä yleisesti juoksin sellaista tasaisempaa vauhtia. Nyt keväällä ja alkukesästä olen juossut vain rauhallisesti joten todellista juoksukuntoani en tiedä. En ole vain viitsinyt lähteä edes yrittämään vauhtitreenejä juoksun puolella sillä kokemuksen perusteella tiedän sen olevan raskasta. Vielä tähän lisättyänä dieetti niin olen kyllä ihan puhki. Kuntosalin puolella asiat ovat hieman paremmin. Vaikka olen saanut painoa pois niin treenipainot ovat pysyneet yleisesti samoissa mitä ne ovat olleet. Toisaalta kun otin aamulenkit päivään mukaan niin painotkin ovat alkaneet hieman tippua kuntosalilla. Vielä dieetin alkuvaiheessa jolloin kävin kaksi kertaa päivässä kuntosalilla niin painot pysyivät korkeampina eli aamulenkit ovat laskeneet maksimi painojani kuntosalilla. Aloin tuossa miettimään sitä koska sainkaan sivuttua penkissä 180kg painoja mutta tämä taisi olla hieman ennen dieetin alkua joten en mielestäni sittenkään sivunnut penkkiennätystäni dieetillä.

Mikä minulle on sitten todellinen mittari tuloksen kannalta "elämäni kuntoon"? Pahasanoa sillä juokseminen on yleisesti helpompaa kuin painaa vähemmän ja kuntosalilla tulokset kohenevat helpommin mitä enemmän on painoa. Käytännössä nyt pitäisikin olla tilanne missä juoksutulokseni pitäisi parantua ja kuntosalituloksien laskea. Tämä on siis melkein yleinen logiikka mutta asiat eivät aina välttämättä mene näin. Tätä asiaa on hieman näyttänyt se, että kuntosalilla painot eivät ole mielestäni hirveästi tippununeet ja juoksukunnosta en voi sanoa sen enempää.

Maanantaina rintatreeni

Maanantain rintatreenissä oli käytännössä yksi "erikoisuus" minkä jälkeen loput liikkeet tuli tehtyä ihan normaaleilla kymmenen tai kahdeksan toiston sarjoilla. Maanantain erikoisuus oli ihan suunniteltu asia minkä sitten päätin vielä toteuttaakin. Triplasetti käsipainopenkeillä eli alavinopenkki, penkki ja vinopenkki käsipainoilla tehtynä. Liikkeiden järjestys, toistomäärät ja painot olivat arvoitus itsellenikin aina siihen asti kunnes aloin tekemään. Jotain painoja ja toistomääriä olin miettinyt mutta päädyin sitten lopulta käyttämään samoja painoja jokaisessa liikkeessä ja toistomäärä oli kymmenen toistoa per liike. Ensimmäisen kahden setin aikana alavinopenkissä sekä penkissä toistomäärät saattoivat mennä yli kymmenen mutta tuolla ei ollut niinkään merkitystä.

Aloitin lopulta kaikki sarjat alavinopenkillä minkä jälkeen tein penkin ja tämän jälkeen vinopenkin. Minun oli tarkoitus vaihtaa aloittavaa liikettä mutta katsoin olevan parempi olla tekemättä näin sillä alavinopenkillä oli helpoin aloittaa. Penkki oli helppo työntää stepperiltä hieman taaksepäin ja tehdä tämän jälkeen kaksi liikettä missä ei tarvitse stepperiä kun alkaa laittamaan penkkiä stepperille minkä jälkeen ottaa sitä pois siitä. Käytin siis yhtä penkkiä kokoajan ja olisihan tämä helpompaa kahdella penkillä jolloin yhtä voisi pitää alavinopenkkinä kokoajan.

Kahdessa ensimmäisessä setissä sain tehtyä jokaisen liikkeen kymmenen toiston sarjana mutta viimeisessä vinopenkissä toistomäärä jäi johonkin viiteen. Tämä oli ihan odotettavaa ja olisi ehkä ollut parempi laskea painoja mutta halusin pitää painot samoissa ja tehdä vain niin paljon kuin menee. Ihan mukava triplasetti vaikka penkin kanssa joutuukin hieman säätämään liikkeiden välissä mutta tämä ei ole mitään uutta sillä olen tehnyt supersarjana alavinopenkkiä sekä vinopenkkiä. Kolmen sarjan jälkeen otin hieman enemmän taukoa minkä jälkeen tein vielä yksittäin kaikki kolme liikettä aina failureen asti. Alavinopenkkiä aina niin pitkään vain kun jaksoin minkä jälkeen pieni tauko. Sitten sama homma penkissä ja tämän jälkeen vielä vinopenkissä. Ihan mukava ja väsyttävä tapa treenata rintaa.

Triplasetin jälkeen tein vipunostoja käsipainoilla, alaristikkäistaljaa sekä peck-deckiä. Vipunostoissa sekä alaristikkäistaljassa käytin hieman pienempiä painoja sekä kymmenent toiston sarjoja kun taas peck-deckissä "suurempia" painoja ja kadeksan toiston sarjoja.

Rintatreeni

  • Triplasetti Alavinopenkki käsipainoilla+ Penkki käsipainoilla + Vinopenkki käsipainoilla
  • Vipunostot
  • Alaristikkäistalja
  • Peck-deck

Tiistaina käsitreeni

Tiistain käsitreeni meni käytännössä samalla tavalla kuin maanantain rintatreeni. Alussa erikoistekniikoita ja loppuun normaalimpeja sarjoja. Muutamia liikkeitä tuli myöskin tehtyä ihan failureen asti oli sitten kyseessä tiputussarja tai ihan normaali sarja. Yleisesti tiistain käsitreeni oli aika perussettiä kaikin puolin.

Käsitreeni

  • Supersarja Ojentajapunnerrus pidempi naru + Hauiskääntö talja
  • Tiputussarja Hauiskääntö taljassa tuettuna vinopenkissä
  • Hauiskääntö ylätalja naru istuen penkki
  • Dippi
  • Ranskalainen punnerrus
  • Hauiskääntö myötäote tanko

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.

PTVatasen some on näköjään toiminut. Kävin nyt ensimmäiset kerrat Pitäjänmäen PTVGYM:llä loppiaisen jälkeen ja voi pojat sillä perjantai- sekä lauantai-iltana PTVGYM oli ihan täynnä teinejä. Varsinkin kun ottaa huomioon Pitäjänmäen PTVGYM:in koon niin siihen nähden aivan liikaa. En niinkään nähnyt hirveästi vanhempaa uutta väkeä mutta kyllä sieltäkin puolelta uusia naamoja oli hieman. Suhteutettuna teinejä oli varmaan se 80% kun taas lähiketjusalilla prosentit menevät toiseen suuntaan. Tämä vain kertoo ketkä katsovat PTVatasen videoita ja somea. Teinit.

Tuskaset muutamat viikot ovat nyt kuntosaleilla kun uuden vuoden lupaajat ovat löytäneet jälleen kuntosalille vajaaksi kuukaudeksi. Uusi vuosi aloitetaan morkkisella ja pahalla omalla tunnolla kun jouluna sekä uutena vuotena on tullut syötyä ja joutua aivan liikaa. Tämän johdosta paino on noussut ja kunto on laskenut. Valitettavasti olen nähnyt tämän trendin jo lähes kaksikymmentä vuotta eikä se tule tuosta yhtään muuttumaan ikinä. Aluksi siis innolla aloitetaan käymään kuntosalilla niin kuin ihan mitä tahansa muuta harrastusta kohtaan. Viikon parin päästä innostus on loppunut ja salikortista maksetaan vaikka siellä ei edes käydä.

Tein tällä viikolla kaksi erilaista penkkipunnerrus treeniä mutta kummassakin niin kuin yleensä lähes kaikissa penkki treeneissäni menen tekniikka edellä. Viikon ensimmäisessä treenissä tiistaina menin 200kg ja 205kg painoihin joilla tein kahden toiston sarjat kun taas perjantaina otin 180kg painoilla kaksi kahden toiston sarjaa. Nämä kaksi treeniä ovat eräällä tapaa sitä samaa jatkumoa mitä olen yrittänyt ylläpitää jo pidempään. Älä ala hakkaa päätä seinään.