Jos isona& lihavana ihmisenä pystyn juoksemaan puolimaratoneja alle kahden tunnin niin mikä on sinun tekosyy?

07.04.2024 - 21:03

Mennään ajassa taakse päinä vuoteen 2013 jolloin menin juoksemaan ensimmäisen puolimaratonin. Tuohon aikaan juoksin todella paljon ja varsinkin aamuisin sillä kävin yleensä aamulla juoksemassa ja illalla kuntosalilla. Olin jo muutaman vuoden käynyt tosiaan aamulla ennen töihin menoa tai ennen toimistolle menemistä käynyt juoksemassa noin kymmen kilometrin lenkin kolmesta viiteen kertaan viikkoon. Tämän lisäksi menin sitten illalla kuntosalille tekemään ihan normaalisti voimaharjoittelua mikä ei silloin eronnut kyllä yhtään siihen nähden mitä nykyään teen.

No painot olivat tuolloin pienemmät pääliikkeissä mutta en ollut vielä kuntosalin puolella siinä kunnossa missä olen parhaimmillani ollut tai missä nyt olen. Kuitenkin vaikka kävin illalla kuntosalilla tai toisinpäin sanoen kun kävin aamulla juoksemassa niin siitä huolimatta menin illalla kuntosalille tai aamulla lenkille. Tuolloin kumpikaan ei ollut toisesta pois eli jos kävin juoksemassa niin en jättänyt kuntosalia väliin tai jos olin tehnyt kovan jalkatreenin edellisenä iltana niin siitä huolimatta menin aamulla lenkille.

Tämä siis pohjustuksena vielä sille millain treenasin vuonna 2013 ja miten valmistauduin puolimaratonille. En siis oikestaan tehnyt mitään sen kummallisempaa valmistelua kuin vasta pari viikkoa ennen. Sitä ennen kävin vain juoksemassa yleensä sen hieman vajaa kymmenen kilometriä ja välillä enemmän jotain viisitoistoa kilometriä. En siis treenannut juoksua mitenkään suunnitelmallisesti tai millään ohjelmalla mutta seurasin kyllä Garminista kilometri vauhdin ja hain tasaisia juoksuja.

Pystyin Garminin avulla seuraamaan juoksuani että tiesin juoksenko liian kovaa tai liian hiljaa. Myöskin kyllä huomasin hyvän ja huonon päivän välin todella hyvin joten sen perusteella sitten laitoin oman tavoite ajan mihin pyrin juoksemaan. Tältä pohjalta lähdin sitten ensimmäiseen puolimaratooniin Vantaa puolimaraton 2013 ja tuon jälkeen sitten parin vuoden päästä puolimaraton Vantaa 2015.

Se mitä pitää kuitenkin tässä ottaa huomioon että painoin kummankin puolimaratonin aikaan koko ajan 115 - 120kg. En ollut vielä tuolloin idetannut kertaakaan mutta olin kyllä jo alkanut pikkuhiljaa oppimaan syömään. Aloin tuolloin 2013 oikeasti oppimaan syömään kun aloin siihen panostamaan. Aina ennen vain olin ollut että ei sillä ole niinkään väliä. Kuitenkin halusin alkaa oppimaan myös ruokailun ja sitä kautta terveellisemmän elämäntavan liikunnan lisäksi. Sen kyllä muistan että kävin vaa'alla ensimmäisen puolimaratonin jälkeen ja vaaka näytti silloin 116kg jos oikein muistan. Toisella puolimaratonilla paino olikin sitten jo 105kg kun kävin sen tuolta kirjoituksesta lukemassa.

Kuitenkin itse olin asettanut ensimmäisen puolimaratonin tavoitteeksi alle kaksi tuntia. Kukaan ei uskonut minun pystyväni tähän. Ei edes kaksi hyvää maratoonaria joiden kanssa kävin aktiivisesti juoksemassa ja keiden innostuksesta edes lähdin puolimaratonia juoksemaan. Kun olin tullut jo maaliin ja autolle parkkipaikalle niin nämä maratoonarit olivat vielä autolla ja olivat tulossa katsomaan olenko jo pääsemässä maaliin. 

Siis 116kg alle kahden tunnin puolimaratoni on kova suoritus kun siihen ei pysty edes kaikki kukkakepit. Tämä tulos on sellainen tulos että tämän puolimaratonin jälkeen sain sellaisen boostin itseluottamukseen kaikkien treenien osalta että tulokseni alkoivat paranemaan. Oli ne sitten juoksua tai kuntolisalia niin tuon ensimmäisen puolimaratonin jälkeen kaikki tulokseni on vain parantunut. Siis jos tälläinen ylipainoinen 116kg pystyy juoksemaan puolimaratonin alle kahteen tuntiin niin kyllä monen muunkin pitäisi?

Sitten kun vielä juoksin todella paljon siinä oman painon ollessa 120kg niin kaikki vaan kyseli että missä juoksen? Juoksenko puistossa vai ihan kadulla? Kun vastaukseni oli että kadulla niin kaikkien ihmetys oli vieläkin suurempia. Eikö sun polviin satu? Miksi minun polviini olisi sattunut? Siksi että olen ylipainoinen ja juoksen todella paljon maantiellä tai muuten asfaltilla? Tuntuu vain että ihmisillä on vain tekosyitä että ei tarvitse lähteä treenaamaan.

Nykyään vaikka en nyt enää juokse kun aloin keskittymään kuntosaliin niin ihmiset ihmettelevät sitä että käyn kuusi kertaa viikossa kuntosalilla minkä lisäksi käyn päivittäin kävelemässä tai uimassa. Lähinnä siis noiden kuntosalitreenien osalta sillä teen kuitenkin viikossa kaksi penkki, kaksi kyykky ja kaksi maastavetotreeniä. Sunnuntait ovat ainoita päiviä kun en käy kuntosalilla mutta silloinkin käyn vähintään kävelemässä ja joskus olen hieman juoksemassa.

En ole ikinä ollut sään mukaan treenaaja. Satoi, paistoi, oli kuuma tai oli pakkasta niin kävin aikoinaan juoksemassa ja nykyään käyn kävelemässä. Katson kyllä pihalle millainen keli jotta tiedän laittaa oikean varustuksen mutta en ole kuin suurin osa ihmisistä että katsoisin pihalle että voiko sinne mennä lenkille. Kun on tälläinen helposti lihova ja koko elämänsä ollut ylipainoinen niin en vain voi mennä sen mukana että onko ulkona hyvä sää. Sään mukaan kun varustautuu oikein niin silloin ei ole sen pahempia ongelmia. Se kyllä on että mitä enemmän vaatteita pitää laittaa päälle niin varsinkin juokseminen kärsii. Kyllä sen muistan ihan hyvin että mitä enemmän vaatteita piti laittaa päälle niin kyllä se aika hidastui kun muutenkin oli ja on lihava.

Yleisesti yritän saada ihmisiä nyt vain liikkumaan ja harrastamaan liikuntaa sillä jos tälläinen lihava on pystynyt juoksemaan kahdesti puolimaratonin alle kahteen tuntiin niin kyllä muutkin pystyvät. Muutenkin aina ihmettelen sitä että ei palaudu treeneistä vaikka treenaa kolme kertaa viikossa. Miten niin ei palaudu? Sitten siinä tekee kyllä jotain väärin tai jättää tekemättä sillä kyllä itse pystyn pitämään ihan hyvin tason koko viikon ajan. Tietenkin kyllä mitä useammin käy niin se ihan huippu ei aina kyllä toteudu mutta silloin treeneissä voi myös tehdä eri asioita tai eri tavalla.

Miksi "höpö höpö" / kevyt treeni tuntuu todella paljon raskaammalle kuin kova treeni? Olen tästä asiasta mielestäni jo kirjoittanut monessa kirjoituksessa mutta tämä asia nousi taas esille kesällä treenatessa. Mielestäni tässä on kaksi syytä mitkä vaikuttavat siihen että tuollainen "höpö höpö" on laittanut minut todella lujille. Ei varsinaisesti vielä treenin aikana mutta treenin jälkeen kun olen päässyt kotio. Monesti kun olen tehnyt "höpö höpö" treenin syystä tai toisesta niin se ei ole välttämättä vielä tuntunut kuntosalilla mitenkään ihmeellisesti mutta sitten kun olen kotiutunut treenistä niin sitten väsymys on iskenyt pahemman kerran.

Minulle tuli mahdollisuus käydä Turun PTVGYM:llä niin ajattelin tarttua siihen. Pari vuotta sitten vein äitini Turkuun konserttiin ja menin siksi aikaa Turun PTVGYM:lle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kävin Turun PTVGYM:llä mistä kirjoittelinkin PTVGYM Turku kokemuksia. Minulle jäi tuosta ensimmäisestä kerrasta hyvät kokemukset ja hieman lannisti palata takaisin Pitäjänmäen PTVGYM:lle tuon kerran jälkeen. Toinen käynti Turun PTVGYM:lle tapahtui tämän vuoden juhannus reissulla Vammalaan kun päätin tulla Turun kautta takaisin kotiin. Tämä toinen kerta olikin itselleni pienoinen pettymys mutta se saattoi myös johtua siitä että kyseessä oli lauantai-iltapäivä kellon ollessa vasta 14 aikaan. Miten sitten nyt kolmas käynti Turun PTVGYM:llä näytti ja kertoi?

Siis tämähän alkaa olemaan kulttuuri shokki kun palaa takaisin kotio ja käy tekemässä treenin Pitäjänmäen PTVGYM:llä. Kun on vajaa neljä viikkoa tottunut treenaamaan Vammalassa sekä Tampereen Loaded:lla sekä Tampereen PTVGYM:llä missä ihmiset osaavat käyttyätyä niin paluu kotiin ja Pitäjänmäen PTVGYM:lle on kyllä. Olen jo kaikenlaista Pitäjänmäen PTVGYM:llä nähnyt: kusiset wc:t, kusiset suihkut, oksennusta wc:n lattialla sekä teineillä kuset housuissa kuntosalilla mutta tämän päiväinen menee kyllä ihan omaan luokkaansa.

Kirjoittelin tuossa viimeksi PTVGYM Pitäjänmäki kokemuksia kun treenaa päivittäin niin siinä jätin yhden asian mainitsematta. Pitäjänmäen PTVGYM:llä tuntuu käyvän vain voimakkaita treenaajia mikä on toisaalta pienoinen ihme sillä nykyään näen harvemmin kovia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä. Kyllähän kovia penkkaajia, mavettajia sekä kyykkääjiä PTVGYM:llä näen mutta en enää läheskään niin usein kuin aikoinaan. Nimittäin kun menen tekemään ihan mitä tahansa laitetta niin joudun aina ottamaan puolet painoista pois mitä siinä on käytetty. Tämä vain sinällään ihmetyttää kun en tosiaan näe enään PTVGYM:llä kovempia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä.

Normaaliin tapaan minulla on nyt kesäloma taas heinäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin niin laitoin lähisalin jäsenyyden jäädytykseen osan ajasta. Tällä kertaa valinta osui kesäloman alkupuoliskolle kun viime vuonna laitoin jäädytyksen jälkimmäiselle puoliskolle. Näin ollen jäädytys on nyt päällä kun loma on alkamassa kun taas viime vuonna jäädytys oli päällä kun palasin lomilta. Viime vuonna kävin lähisalilla aina siihen saakka kunnes lähdin lomille minkä jälkeen lomilta palattua kävin treenaamassa PTVGYM:llä. Nyt tein vaihtelun vuoksi päin vastoin ja olen nyt käynyt ennen lomaani treenaamassa PTVGYM:llä ja loman jälkeen pääsen sitten suoraan "arkeen".