PTVGYM kokemuksia 10-kerran kortin jälkeen

03.04.2022 - 11:42

Eilen tuli käytyä tekemässä jalkatreeni Pitäjänmäen PTVGYM:llä ja tämä oli samalla viimeinen kerta 10-kerran kortista mikä tuli ostettua hieman yli kuukausi sitten. Olen nyt yhteensä käynyt Pitäjänmäen PTVGYM:llä 12 kertaa joista ensimmäinen kerta oli viime vuoden joulukuussa ja 11 kertaa tämän vuoden puolella. Ajattelin nyt kirjoittaa PTVGYM kokemuksia vaikka hieman sellaista olenkin tainnut jo kirjoittaa ensimmäisen tai toisen käynnin jälkeen. Nyt minulla on kuitenkin hieman enemmän kokemuksia.

Ensimmäisenä voisi mainita sen asian, että hyvin varhaisessa vaiheessa kun aloin käymään aktiivisemmin PTVGYM:llä 10-kerran kortilla niin tulin miettineeksi miksi en oikeasti aikaisemmin aktivoitunut käymään PTVGYM:llä? Jotenkin minulla oli väärät kuvitelmat siitä kuinka kauan ajan kotoa PTVGYM:lle ja millaiset parkkipaikat siellä oikeasti on. Minulla oli väärä ennakkoluulo siitä missä kohtaan PTVGYM on ja kuinka paljon aikaa ja matkaa minulla sinne on. Samalla minulla oli väärä ennakkoluulo parkkipaikoista sekä siitä paljon siellä on väkeä varsikin iltaisin.

Olen käynyt PTVGYM:llä suurinpiirtein samoihin aikoihin kun normaalisti salilla olen nyt käynyt ja niihin aikoihin liikenne suurillakin teillä on hiljaista minkä johdosta matka kotoa Pitäjänmäelle sujuu nopeasti sekä sali on helpossa paikassa. Myöskin parkkipaikkoja on niihin aikoihin kun itse menen niin todella hyvin eli siinä suhteessa ei ole ongelmia. Ongelmia alkaa tulemaan vain jos menee ruuhka-aikoihin kuten niihin aikoihin kun hain 10-kerran kortin. Käytännössä tuo matka salille sekä parkkipaikat olivat suurin ennakkoluulo miksi en aikaisemmin aktivoitunut menemään mutta myöskin aina se ensimmäinen kerta on se vaikein.

Hankin 10-kerran kortin kun ajattelin ja suunnittelin käyväni PTVGYM:llä yhden kerran viikossa ja joinakin pari kertaa. Tämän johdosta ajattelin 10-kerran kortin kestävän hyvin pari kuukautta mutta yllätyksekseni aloin käymään heti ensimmäisestä viikosta lähtien pari kertaa viikkoon eli 10-kerran kortti kestikin vain viisi viikkoa. Tämän johdosta tulin siihen tulokseen, että minun kannattaa hankkia ihan normaali jäsenyys sillä se tulee halvemmaksi ja voin sitten myös rauhallisin mielin käydä vaikka kolmenakin iltana viikossa. Kuitenkin matkaa ja aikaa näillä käynneillä tulee enemmän kuin lähisalille meneminen niin tämän takia en PTVGYM:llä jaksa ihan koko aikaa rampata.

Myöskin kun olen nyt käynyt pari kertaa viikossa niin nuo kerrat tuntuvat aina erikoisemmilta ja varsikin kun olen tälläinen kuka käy lähes päivittäin salilla niin se tuntuu enemmän erikoisemmalta. Olen saanut PTVGYM:llä käynneiltä paljon henkisesti ja treeniini sitä erilaisuutta ja motivaatiota mitä olen hakenut. Kun saa vaihtelua normaaliin niin se on aina hyvä kun tätä sali hommaa on takana yli 15 vuotta. Olen nyt hyvin huomannut kuinka oikeasti pari - kolme viimeistä vuotta olen hakannut päätäseinään treenien suhteen vaikka mitä muuta olenkin ajatellut.

Kymmenestä treenistä 10-kerran kortilla PTVGYM:llä viidessä olen tehnyt jalkatreenin, kolmessa selkätreenin ja kahdessa rintatreenin. Kymmenestä treenistä jotka tein niin yhdeksässä käytin ketjuja ja yhdessä kuminauhoja. Viidessä treenissä kyykkäsin sekä kahdesti maastavedin ja penkkasin ketjujen kanssa minkä lisäksi tein kerran räkkivetoa kuminauhojen kanssa. Näin ollen PTVGYM:llä minulle on tullut niin sanotusti "ketju fetissi", mutta toisaalta miksi tekisin normaaleita asioita kun PTVGYM:lle olen mennyt hakemaan uutta treeniini?

Olenkin nyt päässyt tekemään ketjujen lisäksi asioita joita normaalisti en pääse tekemään päivittäin kuten hack-kyykky tai tuettu t-soutu. Taisin jossain kirjoituksessa kritisoida ainakin reisikoukistus laitteita. Nyt kun olen päässyt tekemään niitä useamman kerran sekä käyttänyt myöskin aikaa löytämään paremmat asetukset ja tekniikan niin niiden tekeminen onnistuu nyt. Täytyy kuitenkin sanoa kuitenkin, että laitteita on moneen lähtöön mutta kaikki eivät ihan liikeradallisesti minulle oli optimaalisia. Pystyn monella tekemään mutta itselleni ne eivät ihan mene niin hyvin kun haluaisin mutta kuitenkin olen nyt keskittynyt tekemään liikkeitä ja laitteita joita en lähisalilla pääse tekemään.

Itselläni oli hieman mutta tuntuu, että monella muulla on vielä enemmän ennakkoluuloja PTVGYM:iä kohtaan. Olen yrittänyt saada tuttuja mukaan kun olen mennyt PTVGYM:lle treenaan lähinnä sen takia, että saisin tutun spotterin jotta saisin vielä enemmän otettua irti minun "ketju fetissistä". Kuitenkin ihmisillä on jotain suuria ennakkoluuloja sitä kohtaan, että PTVGYM:lle menemiseen pitää olla kunnossa. En ole siis nyt ketään saanut mukaan ketä ei olisi siellä joko käynyt tai käynyt kerran pari. Luulo on siis, että PTVGYM:llä treenaisi vain kilpailijat ja voimailijat mutta se ei pidä paikkaansa. PTVGYM:llä käy laidasta laitaan porukkaa ja se on hyvä asia mutta ennakkoluulo on jotain ihan muuta.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Mayors Gym:llä mistä tuli kirjoitettua Mayors Gym kokemuksia. Se että mainitsin että en ole varma tulenko Mayorssilla enään käymään niin ei johdu itse salista vaan enemminkin siitä miten sinne pääsen. Lauantaina menin metrolla kun tulin siihen tulokseen että en nyt ala tutkimaan mihin sitä autoa saisi. Siellä lähellä on parkkihalli mutta en kyllä ala maksamaan parkista kun menen kuntosalille. Sitten siellä on ilmeisesti jotain parkkipaikkoja jossain mutta alue on niin outoa minulle että siihen oikeasti pitäisi käyttää aikaa ja tutkia asiaa.

Eilen tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors gym:llä treenaamassa. Tämä käynti Mayorssilla on ollut varmaan pisin ikinä suunnitelmissa ollut kuntosalilla käynti. Varmaan siitä asti kun muutin pääkaupunkiseudulle niin vähemmän tai hieman enemmän vähemmän käynti Mayorssilla on ollut ajatuksissa. Kuitenkaan mitään sellaista hinkua tai oikeasti suunnittelua Mayorssille menoon ei ikinä ole ollut ja varsinkaan alkuvuosina kun muutin pääkaupunkiseudulle niin en edes harrastanut saliturismia.

En ole nyt yhtään varma milloin aloin tuntemaan kipuja oikeassa kädessä kun tein penkkiä. Yhtenä päivänä en tuntenut kipuja ja seuraavana tunsin. Myöskin kivut alkoivat tuntua vasta silloin kun olin saanut tankoon painoja sen 160kg tai 180kg. Välillä tosiaan ei tuntunut mitään ja välillä sitten hieman jotain kun tein penkkiä 180kg tai yritin nostaa 200kg. Sitten yhdessä välissä taas kaikki kivut lähti kunnes siinä joskus marraskuun lopulla huomasin treenistä toiseen kipuja oikeassa kädessä. Ja kun on tälläinen jäärä niin penkkiähän ei jätetä tekemättä vaikka pieniä kipuja tuntuisikin. Ainoa niin silloin ei mennä niihin ihan maksimipainoihin ja katsotaan hieman tarkemmin sitä tekemistä.

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.