Maastaveto alkoi taas sujua ja tuntua hyvälle pidemmän ajan jakson jälkeen

04.11.2023 - 17:21

Eilen perjantaina oli taas vuorossa maastaveto treeni PTVGYM:llä kun viime viikolla kyseinen treeni oli poikkeuksellisesti lauantaina. Viime viikon lauantaina tein maastavetoa ensimmäistä kertaa pariin viikkoon ja huomasin sen niin fyysisesti kuin henkisesti. Pidin maastavedosta ihan tietoisen tauon sillä olin jo pidempään tuntenut jotain alaselässä tai yläpakarassa mikä varsinkin maastavedossa huomasi niin sen jälkeen kuin sitä tehdessä.

Maastaveto on sellainen liike kyykyn kanssa että jos tuntuu sille että kroppa ei ole 100% kunnossa niin silloin siitä lähtee kyllä se tekeminen meininki eli omalta osaltani koko asian juttu. Kun tunnen ettei kroppa ole ihan 100% kunnossa niin silloin tiedän jo ainakin jollain tasolla että tänään ei sitten vedetä ihan sitä mitä voisi. Tämä myös sitten vaikuttaa myös pienemmillä painoilla tehtyihin asioihin kun henkinen olemus ei ole treenissä läsnä.

Tämän huomasin myös tämän viikon keskiviikkona kun minulla oli kyykky treeni ja henkinen puoli ei ollut mukana silloin kun sitä olisin halunnut sen olevan. Kaikki meni ihan hyvin alkuun ja kaikki tekeminen tuntui hyvälle ilman mitään kipujakaan. Kuitenkin sitten kun aloin pääsemään 180kg ja viimeistään 200kg painoihin niin huomasin heti että mieli ei ole tänään kohdallaan eikä myös kroppa. Tuntui että puhti oli pois, tekemisen into oli pois sekä henkisesti kaikki oli raskasta.

Viime viikon lauantaina kun tein maastavetoa ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon niin tunsin sen fyysisesti sekä henkisesti etten ollut ihan valmis tekemään edes suhteellisen suurilla painoilla. Tappelin kuitenkin jotenkin 260kg pari toistoa mutta jo 200kg asti tekeminen oli fyyisesti ja henkisesti raskasta. Kuitenkin sitten eilen perjantaina kaikki oli toisin alusta loppuun saakka vaikka en voinutkaan olla ihan varma siitä.

Alkuun kaikki tuntui menevän hyvin ja paljon paremmin kuin viikko sitten. En kuitenkaan alkuun olettanut tämän tahdin ihan näin jatkuneen niin pitkään kun se jatkui. Ajattelin että kun pääsen yli 220kg painojen niin jotain tapahtuisi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut eli niin fyysinen kuin henkinen puoli oli tällä kertaa läsnä aina sinne 280kg painoihin saakka joilla sitten lopettelin. Toisaalta 280kg on vain viisi kiloa ennätyksestäni enkä nyt muutenkaan lähiaikoina ole 280kg painoilla niin hirveästi tehnyt vaikka kesän aikaan ja tai jälkeen pari kertaa 280kg pari toistoa otin ensimmäistä kertaa ikinä.

Kun 260kg jälkeen nostin painot 280kg niin ajattelin aluksi että haen kahta toistoa, mutta sen jälkeen ajattelin että otan yhden toiston ja nostan painot 290kg. Lähdin siis tuossa vaiheessa rakentamaan treeniä niin että tekisin uuden ennätyksen 290kg. Kuitenkin sitten kun sain nostettua ensimmäisen toiston 280kg painoilla niin tajusin että ei kannata 290kg nostella tänään tai edes yrittää niin otin sitten toisen toiston. Näin ollen sain 280kg painoilla kahden toiston sarjan kolmatta kertaa ikinä mihin olin todella todella tyytyväinen.

Tämän jälkeen siinä sitten mietin ja pohdin mitä teen seuraavaksi? Lopetanko maastavedon tähän vai teenkö vielä 280kg painoilla lisää vai laskenko hieman painoja ja teen vielä yhden sarjan? Päätin lähteä hakemaan 280kg painoilla toista kahden toiston sarjaa vaikka ensimmäisen sarjan toinen nosto oli todella raskas. Halusin kuitenkin lähteä hakemaan hyvää yritystä sillä halusin enemmänkin henkistä valmistautumista 280kg painoihin joilla teen niin vähän oikeasti. Lopulta sain tehtyä yhden toiston mikä tuli hieman paremmin kuin ensimmäisen sarjan jälkimmäinen mutta ei kuitenkaan niin hyvin kuin olisin halunnut. Tämä oli merkki siihen että nyt oli parempi jättää tämä jälkimmäinen yhteen toistoon.

Tämä oli nyt ensimmäinen kerta kun tein treenin aikana ensimmäistä kertaa kolme toistoa 280kg painoilla. Samalla tämä oli nyt oikeasti ensimmäinen kerta pidempään aikaan kun tein maastavetoa vailla sen ihmeellisempää fyysesti tai henkistä heikkoutta eli tunsin olevani nyt iskussa vailla mitään kipuja. Kyllä se viime viikkoinen oli kuitenkin vähän aristelua ja alkukankeutta sillä ero viikon takaisella treenillä ja eilisellä treenillä oli valtava. Tuloksellisesti tämä treeni oli paljon parempi ja vielä suurempi voitto oli henkinen puoli ja huomata ettei tällä kertaa tuntunut mitään kipuja tai epävarmuutta missään. 

Kesäloman jälkeen treeneissä olen priorisoinut penkin ja laittanut jopa tälle vuodelle tavoitteita. Kuitenkin nyt tuntuu sille että kyykky on se mikä on viime aikoina sujunut paremmin. Voi myös olla että kun priorisoin ja keskityn penkkiin niin tuntuu vain sille että kyykky nyt sujuu paremmin kun siihen minulla ei ole ollut tavoitteita. Kuitenkin nyt kyykyssä minulla on paukkunut erilaiset ennätykset kun penkissä en ole päässyt ihan vielä niihin tuloksiin kuin olisin halunnut. 

Pysäytys. En ilmeisesti osaa enää treenata oikein "tavallisesti" kun liike kuin liike niin käytän pysäytystä tavalla tai toisella. Pysäytyksellä on muutama seuraus mitä tapahtuu kun tekee liikkeitä pysäytyksellä. Pysäytyksen voi tehdä kolmella eri tavalla: supistaessa, venyttäessä tai molemmissa. Helpoin näistä tavoista on tekemällä pysäytyksen venyttäessä kuten yleisesti käytän pysäyttämistä. Tämän jälkeen tulee pysäyttäminen supistuksessa mitä en oikein käytä sillä jos teen pysäytyksen supistuksessa niin silloin pidän myös pysäytyksen venytyksessä.

Kesäloman aikana aloin "rikkomaan" kuntosalitreenejä sillä tavalla että lähdin enemmän pois kaavamaisista treeneistä. Samoin olen tehnyt aikaisempina vuosina että juurikin lomalla ja muutenkin siihen kesällä olen vaihtanut tyyliä miten olen kuntosalitreenejä suorittanut. Tämä on johtunut periaatteessa kahdesta eri syystä mutta käytännössä yhdestä syystä. Ensinnäkin olen käynyt kesäisin treenaamassa PTVGYM:llä enemmän tai toisekseen olen käytännössä kesän aikana poissa kotoa kuudesta kahdeksaan viikkoa.

Miksi "höpö höpö" / kevyt treeni tuntuu todella paljon raskaammalle kuin kova treeni? Olen tästä asiasta mielestäni jo kirjoittanut monessa kirjoituksessa mutta tämä asia nousi taas esille kesällä treenatessa. Mielestäni tässä on kaksi syytä mitkä vaikuttavat siihen että tuollainen "höpö höpö" on laittanut minut todella lujille. Ei varsinaisesti vielä treenin aikana mutta treenin jälkeen kun olen päässyt kotio. Monesti kun olen tehnyt "höpö höpö" treenin syystä tai toisesta niin se ei ole välttämättä vielä tuntunut kuntosalilla mitenkään ihmeellisesti mutta sitten kun olen kotiutunut treenistä niin sitten väsymys on iskenyt pahemman kerran.

Minulle tuli mahdollisuus käydä Turun PTVGYM:llä niin ajattelin tarttua siihen. Pari vuotta sitten vein äitini Turkuun konserttiin ja menin siksi aikaa Turun PTVGYM:lle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kävin Turun PTVGYM:llä mistä kirjoittelinkin PTVGYM Turku kokemuksia. Minulle jäi tuosta ensimmäisestä kerrasta hyvät kokemukset ja hieman lannisti palata takaisin Pitäjänmäen PTVGYM:lle tuon kerran jälkeen. Toinen käynti Turun PTVGYM:lle tapahtui tämän vuoden juhannus reissulla Vammalaan kun päätin tulla Turun kautta takaisin kotiin. Tämä toinen kerta olikin itselleni pienoinen pettymys mutta se saattoi myös johtua siitä että kyseessä oli lauantai-iltapäivä kellon ollessa vasta 14 aikaan. Miten sitten nyt kolmas käynti Turun PTVGYM:llä näytti ja kertoi?