Kuntosalilla epäonnistumisien kautta voittoon vai alamäkeen?

16.10.2022 - 13:08

Tällä viikolla epäonnistuin tuli jälleen pari epäonnistumista kuntosalilla. Ensiksi maanantaina en saanut tehtyä uutta ennätystä räkkivedossa 310kg sillä tanko ei edes hivahtanutkaan ylös. Torstaina puolestaan oli vuorossa maastavedossa epäonnistuminen kun yritin saada 275kg kaksi toistoa enkä saanut edes yhtään. Maanantaina hyvää oli se että lähdin hyvin yrittämään toistoa vaikka tanko ei liikkunut. Torstaina parempaa oli se että lähdin tekemään toistoa ja tanko lähti jopa liikkeelle mutta ei edes polviin asti. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen että tekeminen oli hyvällä mallilla siihen asti kunnes tanko ei vain noussut.

Epäonnistumisissa näen aina kaksi puolta sillä epäonnistuminen on aina epäonnistuminen mikä pilaa itseltäni treenin. Epäonnistuminen tai epäonnistumiset voivat pilata motivaation treenaamiseen ja tuoda luottamuksen puutteen minkä johdosta treenit voivat lähteä todella alamäkeen ja sieltä voi olla vaikea nousta takaisin. Toisaalta vaikka epäonnistuu niin se voi antaa luottamusta ja motivaatiota varsinkin siltä kannalta että ottaa pieniä asioita epäonnistumisesta mikä on saattanut onnistua. Monissa tapauksissa vaikka epäonnistunut niin olen saanut siitä motivaatiota että olen lähtenyt tai saanut lähdettyä tekemään kovaa toistoa tai sarjaa hyvällä asenteella tai "normaalisti" ihan kuin mitä tahansa muutakin toistoa.

Nykyään yritän katsoa epäonnistumisia positiivisien asioiden kannalta enemmän kuin murehtia että epäonnistuin jälleen. Kun hakee suurempia painoja saati ennätyksiä niin ne eivät vain aina onnistu. Itse olen sitä mieltä että jos ei lähde yrittämään niin ei voi edes onnistua. Kuitenkin pitää tietää omat rajansa sekä ostata oikeasti tunnistaa onko tänään se päivä? Aina se ei ole ihan niin selvä sillä kun on normaalia suuremmissa painoissa tai mennään ennätyksiin niin tuossa tulee vastaan henkiset asiat. Omiin tasoon nähden kun mennään isoihin tai suurempiin painoihin niin henkimaailman asiat ovat fyysisiä asioita tärkeämpiä. Olen muutamat toistot ja sarjat epäonnistunut juurikin henkimaailman asioiden takia toiset taas päivän kunnon ollessa huono.

Kuntosalilla kannattaakin myös harjoittaa henkistä "voimaa" fyysisen voiman ohella mitä asiaa monet eivät tunnu tekevän. Monesti kuulee ihmiseltä ketä menee tekemään sarjaa tai toistoa että yritän tehdä x määrän kun oikea asenne kuuluisi olla että menen tekemään x määrän toistoja. Siksi korjaankin ihmisiä siinä suhteessa että jos olen spottaamassa tai katsomassa jonkun tekniikkaa niin sanon että sinulla on väärä asenne. Olenkin korjannut monelle ihmiselle että älä kokeile vaan tee sillä tuolla asenteella et tule saamaan mitään aikaiseksi. Jos vain kokeilee saada esimerkiksi viittä toistoa niin silloin sitä ei saa. Pitää mennä sillä asenteella että teen viisi toistoa enkä yritä tehdä viittä toistoa.

Itse muutin tuota henkistä puolta vuosia sitten sillä aikoinaan yritin ja nykyään teen. Se on auttanut todella paljon mutta vastaavasti asiaan pitää myöskin uskoa ja luottaa eikä vain sanoa. Sillä jos sanot että teen viisi toistoa mutta et kuitenkaan usko siihen niin ei se tule onnistumaan. Toisaalta myöskin onnistumiset ruokkivat tuota uskoa mikä tekee siitä paljon helpompaa mutta jos epäonnistuu jatkuvasti niin silloin ei myöskään siihen enää usko.

Maastaveto on minulle se liike mikä heiluu ja on heilunut eniten. Hyvän ja huonon päivän ero on valtaisa sekä niitä tulee jatkuvasti ja peräkkäin. Sain tuossa parisen kuukautta sitten sivuttua nykyistä maastavetoa ennätystä 285kg 10kg kevyempänä kuin sen joskus aikoinaan sain ensimmäistä kertaa. Kyseisessä treenissä sain vielä nostettua laatikoiden päältä tehdyssä maastavedossa 300kg painoilla kaksi toistoa mutta sen jälkeen onkin ollut alamäkee. Luulin

Viime vuosi päättyi sarjaennätykseen kun sain kyykättyä vuoden viimeiseinä päivänä 225kg painoilla kolme toistoa ja muutenkin kyykky on sujunut hyvin tasaisesti. Parisen kuukautta sitten sain kyykyssä 245kg mikä on toiseksi korkein kyykky tulokseni ikinä mitä seurasi noin kuukausi sitten kyykyssä 240kg. Noiden kahden toiston ero oli siinä että 245kg tuli kevyemmin ja paremmalla tekniikalla kuin 240kg mitä tehdessä keskikroppa alkoi pettämään mitä ylemmäksi

Vuosi on vaihtunut mutta treenien saralla mikään ei ole pahemmin muuttunut normaalista kuin se että olen nyt käynyt mäessä laskettelemassa. Olin tuossa parisen viikkoa saldovapaalla minkä johdosta rutiinit niin treenien kuin syömisen osalta on mennyt miten on mennyt. Mikään ei ole kuitenkaan poikennut arjesta treenien osalta vaan pikemminkin olen ehtinyt tekemään enemmän kuin normaalisti. Olen käynyt aamupäivällä / päivällä mäessä minkä jälkeen olen vielä

Ajattelin lokakuussa kun kävin Tampereen Loaded:lla treenaamassa että olikohan tämä tämän vuoden viimeinen kerta Tampereen Loaded:lla? Kesällä aktivoiduin käymään Loaded:lla lähes kymmenen kertaa minkä jälkeen kävin vielä tuon kerran vai pari mutta kaipuu oli kyllä kova. Huomasin heti kesäloman jälkeen kun palasin kotiin ja normi ympäristöihin että siinä hieman jopa masentui kun oli tottunut loistaviin puutteisiin missä ei nyt pääsisi käymään. Olen kyllä pari

Maanantai tuli tehtyä ensimmäinen lowbar kyykky treeni vuosikausiin hieman extemporeen vaikka olin tuota alkanut hieman suunnittelemaan. Kaikki alkoi viime viikolla kun kyykkäsin toisen kerran ikinä 240kg mutta teknisesti se ei tullut hyvin ja jopa kun kyykkäsin vajaa pari kuukautta sitten 245kg niin sekin tuli teknisesti paremmin. Olen nyt ollut jo pidempään jostain kesästä lähtien 200kg kyykky kunnossa treenin kuin treenin ja tämä on ollut ensimmäistä kertaa