Viimeaikaiset treenit tuntuvat "höpöhöpöltä" vaikka eivät todellisuudessa sitä ole

02.05.2017 - 14:50

Tuntuu aikalailla sille, että nykyään treeni kuin treeni kuntosalilla on enemmänkin "höpöhöpö" jumppaa kuin kovaa treenaamista. Vaikka treenit tuntuvatkin enemmän "höpöhöpö" tekemiselle niin kyllä ne tuntuvat seuraavana tai sitä seuraavana päivänä ihan oikeassa paikassa. Oli kyseessä sitten jalkatreeni missä nykyisin myös tuntuu myös sille, että en treenaa jalkoja kovaa tai tarpeeksi laajoilla liikeradoilla niin kyllä tekeminen alkaa painamaan jaloissa jo treenin jälkeen illalla.

En tiedä mikä oli tämän viikon maanantaina mutta rauta oli todella raskasta enkä jaksanut tehdä rintaa suurilla painoilla sitten ollenkaan. Tosin kaikki on suhteellista ja nykyään taidan odottaa itseltänikin hieman liikaa sen jälkeen kun olen saanut penkattua 200kg. Taisin taas odottaa jotain hienoa ja mahtavaa penkistä ja muistakin punnerrusliikkeistä kuin mitä todellisuudessa siitä tuli. Sain kuitenkin tehtyä penkissä kymmenen toiston sarjoja 130kg painoilla enemmän tai vähemmän itse. Alkuun sain ihan puhtaasti nostettua kymmenen toistoa itse minkä jälkeen tarvitsin seuraaviin sarjoihin muutamia pakkotoistoja tai hieman muutamaan toistoon.

Sen kuitenkin huomasin, että osaan nykyään ajatella treeniä päivän kunnon mukaan enkä hae mitään sellaista mitä ei jaksaisi tehdä. Kun oikeastaan jo penkin lämmittelyssä huomasin penkin olevan raskasta niin muutin suunnitelmia tai en muuttanut suunnitelmia mutta tiesin kuitenkin etten tänään nostele isoja painoja. En oikeastaan tiedä mitä ajattelin aluksi tehdä penkissä mutta lämmittelyjen jälkeen oli helppo tietää mitä teki penkissä. Pidempiä sarjoja pienemmillä painoilla eikä suuria painoja ja lyhyempiä sarjoja. Penkin jälkeen loput liikkeet tuli tehtyä samalla kaavalla eli pienemmillä painoilla ja ehkä ylipitkillä sarjoilla sillä penkkiä tuli tehtyä smith-laitteessa 20 - 40 toiston sarjoilla.

Mielestäni on hyvä treenata päivän kunnon mukaan eikä aina niin progressiivisella ajattelulla kuten monet tuntuvat tekevän ja mitä itse olen myös harrastanut alkuaikoina. Jos tein noilla painoilla viimeksi niin nyt pitää tehdä vähintään niillä tuon verran tai ottaa astetta enemmän painoja. Tuo toimii aina tiettyyn pisteeseen ja alussa erittäin hyvin mutta progressiivinen treenaaminen ei vain sovellu pitkään juoksuun. Progressiivisella treenaamisella on pari huonoa puolta mitkä ovat painot ennen tekniikkaa sekä aina ei ole yhtä hyvä päivä kun viimeksi. Kun yritetään saada aina enemmän painoja tai sitten toistoja kun viimeksi niin tällöin tekniikka alkaa kärsimään helposti minkä johdosta tekniikka kärsii vain kokoajan enemmän. Parempi tekniikka vain tarvitsee pienemmät painot jolloin liike on helpommin kontrolloitavissa.

Suurempi asia mikä vaikuttaa progressiiviseen treenaamiseen on päivän kunto mikä ei ole koskaan sama. Välillä on hyviä päiviä ja välillä huonoja minkä johdosta itse treenaan ihan päivän kunnon mukaan. Kun rauta on kevyttä ja tuntuu, että nyt jaksaa hyvin niin tällöin otan ne isommat romut käyttöön tai yritän muuten tehdä enemmän sarjoja tai pidempiä sarjoja kuin yleensä. Sitten kun on heikompi päivä kuten tämän viikon maanantaina niin tällöin muokkaan treeniä ihan kunnon mukaan siten, että teen kunnolla tuntuman mukaan treeniä. Painot voivat olla tällöin paljon pienemmät tai vähemmän pienemmät kunhan vain saan tehtyä hyvin treeniä. Tekniikka ei myöskään ole tällöin ihan niin tärkeässä roolissa kun teen enemmän tuntuman mukaan kuin tekniikalla sillä hyvä tekniikka ei takaa kuitenkaan hyvää tuntumaa. Siksi onkin hyvä tietää, että tekniikka ja tuntuma ei mene aina ihan yksi yhteen.

Kun olen nyt tehnyt paljon treenejä tuntuman mukaan niin tällöin tekeminen on myöskin tuntunut enemmän "höpöhöpö" tekemiseltä vaikka se sitä ei ole. Samalla kun treenit tuntuva "höpöhöpö" tekemiseltä niin ne tuntuvat myöskin kevyemmältä vaikka todellisuudessa ne eivät ole. Kuitenkin mielikuva treenejä kohtaan on ollut nyt hieman erilainen kun treenit tuntuvat jotenkin "ei niin raskaille". Tiedä sitten mikä on vaikuttanut tähän asiaan ja mitä tekisin toisin, että treenit eivät tälle tuntuisi mutta ei tässä kuitenkaan koko aikaa suurilla painoillakaan voi leikkiä ja mikä oikeasti olisi sitten edes paras tapa? Kuitenkin tässä on tullut treenattua jo reippaasti yli kymmenen vuotta niin ei tuo treenaaminen kyllä aina samalta tunnu.

Viikko toisensa jälkeen kuntosalille on itsensä löytänyt vähemmän ja vähemmän treenaajia. Tämä on normaali merkki siitä että uuden vuoden lupaajat luovuttavat. Toisaalta tämä on hyvä asia itselleni ja niille monille muille ketkä eivät oikein välitä näistä lupaajista vaan tykkäävät olla hieman rauhallisemmalla salilla treenaamassa. Tammikuussa kun kuntosalille on sinällään ei niin mukava aina mennä kun se voi olla niin täynnä ettei siellä mahdu tekemään mitään tai voi joutua odottamaan todella pitkäänkin.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Mayors Gym:llä mistä tuli kirjoitettua Mayors Gym kokemuksia. Se että mainitsin että en ole varma tulenko Mayorssilla enään käymään niin ei johdu itse salista vaan enemminkin siitä miten sinne pääsen. Lauantaina menin metrolla kun tulin siihen tulokseen että en nyt ala tutkimaan mihin sitä autoa saisi. Siellä lähellä on parkkihalli mutta en kyllä ala maksamaan parkista kun menen kuntosalille. Sitten siellä on ilmeisesti jotain parkkipaikkoja jossain mutta alue on niin outoa minulle että siihen oikeasti pitäisi käyttää aikaa ja tutkia asiaa.

Eilen tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors gym:llä treenaamassa. Tämä käynti Mayorssilla on ollut varmaan pisin ikinä suunnitelmissa ollut kuntosalilla käynti. Varmaan siitä asti kun muutin pääkaupunkiseudulle niin vähemmän tai hieman enemmän vähemmän käynti Mayorssilla on ollut ajatuksissa. Kuitenkaan mitään sellaista hinkua tai oikeasti suunnittelua Mayorssille menoon ei ikinä ole ollut ja varsinkaan alkuvuosina kun muutin pääkaupunkiseudulle niin en edes harrastanut saliturismia.

En ole nyt yhtään varma milloin aloin tuntemaan kipuja oikeassa kädessä kun tein penkkiä. Yhtenä päivänä en tuntenut kipuja ja seuraavana tunsin. Myöskin kivut alkoivat tuntua vasta silloin kun olin saanut tankoon painoja sen 160kg tai 180kg. Välillä tosiaan ei tuntunut mitään ja välillä sitten hieman jotain kun tein penkkiä 180kg tai yritin nostaa 200kg. Sitten yhdessä välissä taas kaikki kivut lähti kunnes siinä joskus marraskuun lopulla huomasin treenistä toiseen kipuja oikeassa kädessä. Ja kun on tälläinen jäärä niin penkkiähän ei jätetä tekemättä vaikka pieniä kipuja tuntuisikin. Ainoa niin silloin ei mennä niihin ihan maksimipainoihin ja katsotaan hieman tarkemmin sitä tekemistä.

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?