Treenimotivaatio lähtenyt rajoituksien johdosta

14.03.2021 - 11:36

Jotain kokemuksia ja ajatuksia rajoituksien aikana tunnin kuntosalitreeneistä on tullut jo kirjoiteltua, mutta ajattelin kirjoitella lisää näin parin viikon treenien jälkeen. Ensimmäisenä täytyy sanoa, että oma treeni motivaatio lähti heti ensimmäisen treenin aikana. Aluksi tosiaan mistä jo kirjoittelin tuntui hyvälle, että kuntosalille edes pääsee ettei tule ihan täydellistä taukoa. Kaikki kuitenkin muuttui heti ensimmäisen treenin aikana kun huomasin treenistä lähteneen rentouden, innon ja tilalle tulleen kiireisyyden sekä tietynlaisen pakon tunteen.

Olen keskittynyt tunnin treeneissä yhteen liikkeeseen minkä jälkeen kaikki muu on ollut vain plussaa. Selkätreenissä maastavetoon, rintatreenissä penkkiin ja jalkatreenissä kyykkyyn. Rajatun ajan takia olen joutunut karsimaan lämmittelyistä todella paljon minä johdosta sitä aina miettii treeniä tehdessä kestääkö paikat? Kuitenkin kaikki isot liikkeet olen yrittänyt tehdä niin normaalisti kun vain voin ja jos on tuntunut sille, että pääsen isoihin painoihin niin olen tehnyt isoilla painoilla. Kuitenkin treeniä tehdessä on aina enemmän kysymysmerkkejä kuin normaalisti.

Ensimmäinen asia on siis lämmittely ja sitä kautta myöskin millaisilla nousuilla liikettä alkaa tekemään? Toisekseen rajatun ajan takia sekä varsinkin rajattujen kertojen takia treeneille kertyy enemmän onnistumisen tarvetta. Kun pääsee kolme kertaa viikossa tekemään tunnin treenin niin treeniin kohdistuu todella paljon tarvetta onnistua. Tämä on hyvin vaikeaa sillä jo treeni motivaationi on todella alhainen tällä hetkellä. Rajattu treeni määrä rajatulla ajalla minkä lisäksi treenit pitää varata mikä tuo yhden muuttujan lisää. Mihin aikaan ja minä päivänä treeniajan saa? Lisäksi kun on tietty aika olla kuntosalilla niin se menee lopulta vain odotteluksi, koska se oma vuoro nyt olikaan.

Liikaa muuttujia ja kelloon sidonnaisia asioita mitkä ovat vain syöneet oman treenimotivaation. Tämän lisäksi kun itselläni on vielä menossa keittiöremontti ja sitä kautta yli puolet asunnosta ei käytössä niin tällä hetkellä kaikki on vain vastaan. Viime vuoden puolella ja vuoden vaihteessa kun keittiöremontti asiat laitettiin lukkoon ja aikataulut selvisivät niin ajattelin, että sentään salilla pystyy viettämään aikaa. Kaikki muuttui kuitenkin toisin kun ravintolat meni kiinni ja salille pääsee kolmena iltana viikossa tunniksi. Onneksi sentään ruokaa pystyy tilaamaan kotiin mutta mielummin sitä kävisi paikan päällä syömässä.

Mitä olen muiden tekemistä siinä seurannut kun itse olen pitänyt taukoa niin monet tuntuvat kiirehtivän tunnin aikana niin monta liikettä kuin vain suinkin ehtivät. Tuntuu sille, että yrittävät käydä koko kropan läpi tai jotain. Itse en tähän touhuun lähtenyt vaan yritän pitää niin paljon normaalista kiinni kuin mahdollista. Se vain näyttää niin epätoivoiselta kun siinä vieressä hirveellä kiireellä tehdään asioita tai jopa tehdään eri liikkeitä putkeen. Itselläni ei vain riittäisi motivaatiota tohon yhtään sillä tuollainen johtaa vain, että on koko ajan kiire ja siitä myös lisääntyy stressi ehtiä tekemään asioita.

Yksi asia mistä olen ollut harmissani on se, että kun salille pääsee kymmenen kerrallaan niin aina kuntosalilla ei ole edes kymmentä treenaajaa. Pahimmillaan olen laskenut, että itseni lisäksi kuntosalilla on ollut viisi eli yhteensä kuusi ihmistä vaikka varaus on näyttänyt 10/10. Todella harmillista, että ihmiset vain varaavat aikoja eivätkä sitten edes peruuta aikoja elleivät ole tulossa. Vai onko joukossa tosiaan vain niitä ketkä varaavat ajan eikä ole edes tulossa vaan kunhan saavat tehtyä harmia niille ketkä haluaisivat tulla? Tiedän monia ketkä eivät ole saaneet treeniaikoja kun varaussysteemi on näyttänyt 10/10.

Maastaveto on minulle se liike mikä heiluu ja on heilunut eniten. Hyvän ja huonon päivän ero on valtaisa sekä niitä tulee jatkuvasti ja peräkkäin. Sain tuossa parisen kuukautta sitten sivuttua nykyistä maastavetoa ennätystä 285kg 10kg kevyempänä kuin sen joskus aikoinaan sain ensimmäistä kertaa. Kyseisessä treenissä sain vielä nostettua laatikoiden päältä tehdyssä maastavedossa 300kg painoilla kaksi toistoa mutta sen jälkeen onkin ollut alamäkee. Luulin

Viime vuosi päättyi sarjaennätykseen kun sain kyykättyä vuoden viimeiseinä päivänä 225kg painoilla kolme toistoa ja muutenkin kyykky on sujunut hyvin tasaisesti. Parisen kuukautta sitten sain kyykyssä 245kg mikä on toiseksi korkein kyykky tulokseni ikinä mitä seurasi noin kuukausi sitten kyykyssä 240kg. Noiden kahden toiston ero oli siinä että 245kg tuli kevyemmin ja paremmalla tekniikalla kuin 240kg mitä tehdessä keskikroppa alkoi pettämään mitä ylemmäksi

Vuosi on vaihtunut mutta treenien saralla mikään ei ole pahemmin muuttunut normaalista kuin se että olen nyt käynyt mäessä laskettelemassa. Olin tuossa parisen viikkoa saldovapaalla minkä johdosta rutiinit niin treenien kuin syömisen osalta on mennyt miten on mennyt. Mikään ei ole kuitenkaan poikennut arjesta treenien osalta vaan pikemminkin olen ehtinyt tekemään enemmän kuin normaalisti. Olen käynyt aamupäivällä / päivällä mäessä minkä jälkeen olen vielä

Ajattelin lokakuussa kun kävin Tampereen Loaded:lla treenaamassa että olikohan tämä tämän vuoden viimeinen kerta Tampereen Loaded:lla? Kesällä aktivoiduin käymään Loaded:lla lähes kymmenen kertaa minkä jälkeen kävin vielä tuon kerran vai pari mutta kaipuu oli kyllä kova. Huomasin heti kesäloman jälkeen kun palasin kotiin ja normi ympäristöihin että siinä hieman jopa masentui kun oli tottunut loistaviin puutteisiin missä ei nyt pääsisi käymään. Olen kyllä pari

Maanantai tuli tehtyä ensimmäinen lowbar kyykky treeni vuosikausiin hieman extemporeen vaikka olin tuota alkanut hieman suunnittelemaan. Kaikki alkoi viime viikolla kun kyykkäsin toisen kerran ikinä 240kg mutta teknisesti se ei tullut hyvin ja jopa kun kyykkäsin vajaa pari kuukautta sitten 245kg niin sekin tuli teknisesti paremmin. Olen nyt ollut jo pidempään jostain kesästä lähtien 200kg kyykky kunnossa treenin kuin treenin ja tämä on ollut ensimmäistä kertaa