Pientä vertailua Ruotsin ja Suomen välillä kertoo sen, että Ruotsi on mukavampi paikka

16.11.2016 - 12:06

Mitä minulle jäi Ruotsin reissusta käteen? Treenien saralta ei niinkään mitään ihmeellistä sillä treenit noudattivat aikalailla samaa kaavaa millä tavalla olen nyt treenannut. Treeneissä en alkanut niin sanotusti kikkailemaan tai kokeilemaan mitään ihmeellisiä uusia asioita. Lähinnä kokeilin laitteita ja välineitä joita en normaalisti pääse käyttämään, mutta mitään uusia liikkeitä en lähtenyt tekemään. En viitsinyt lähteä kikkailemaan treenien kanssa sillä ympäristö oli minulle aivan uusi. Samalla tämä oli nyt ensimmäinen kerta kun olin edes treenaamassa kunnolla ulkomailla.

Sinällään en edes huomannut treenaavani Ruotsissa muutoinkin kuin, että ihmiset vain puhuivat Ruotsia. Keskukset olivat sinällään hyvin samantapaisia kuin mitä ne ovat Suomessa. Ainoa  ero Ruotsin ja Suomen keskuksissa vain on se, että Ruotsin keskukset ovat vain yleisesti parempia. Yleisesti parempia yleisellä tasolla sillä en lähde niinkään vertaamaan keskuksia toisiinsa kun en edes käynyt ”kuin” kolmessa keskuksessa.

Olin tehnyt ennen matkaani hieman esitutkimusta mille kuntosaleille minun kannattaisi matkalla mennä. En nyt ole varma sitten oliko tuo nyt vain sattumaa / tuuria, mutta mielestäni kävin juuri sellaisilla keskuksilla mitkä olivat minulle sopivia. Olen vain saanut hieman siihen suuntaan olevia mielikuvia Ruotsin keskuksista, että osa keskuksista olisi enemmän crossfittiin suunnattuja toiminnallisempia kuntosaleja. Kaikilla näillä kolmella käymälläni kuntosalilla Suomen keskuksiin nähden yksi tai oikeastaan kaksi asiaa oli selvästi paremmin. Kuntosaleilla oli kunnon vapaatanko- sekä käsipainoalueet joilla mahtui treenaamaan kunnolla ja siellä oli myöskin tilaa.

En tiedä johtuiko paremmat vapaatanko- sekä käsipainoalueet siitä, että niillä oli paljon enemmän treenaajia kuin laitteilla. Minusta tuntui joka kerta kun olin treenaamassa, että väki oli käsipainoilla ja tangoilla. Laitteet olivat käytännössä joka kerta suhteellisen vapaina ja niitä pääsi rauhassa käyttämään. Suomessa on mielestäni hieman toisin ja ihmiset käyttävät enemmän laitteita kuin vapaita painoja.

Tuo olikin se asia mikä teki Ruotsin keskuksista parempia verrattuna Suomen keskuksiin. Jos vertaa välineitä ja laitekantaa niin ne ovat lähellä toisiaan vaikkakin Ruotsissa oli myös välineitä joita en ole nähnyt Suomen keskuksissa. Erilaisia kahvoja ja tankoja oli lähellä tekopaikkoja eikä niitä tarvinnut etsiä eri puolilta kuntosalia. Laitekanta oli ihan kuntosali kohtainen eivätkä kaikki laitteet Ruotsissakaan olleet hyviä. Myöskin kuntosaleilla oli laite puutteita riippuen millä kuntosalilla oli.

Yleisellä tasolla kuntosalit ovat muutoin aika lähellä toisiaan minkä johdosta ainakin omasta mielestäni Ruotsissa oli helppo treenata. Lähtökohtaisesti en odottanut suuria eroja kuntosalien välillä joita ei niinkään siis ollut. Lähinnä tuo ero oli juurikin siinä, että olin Tukholmassa enkä Espoossa tai Helsingissä. Maiseman vaihto oli suurin syy lähteä treenaamaan hieman pidemmälle. Käytännössä sama sama asia oli muutama viikko sitten kun kävin Kuopiossa vaikka silloin syy oli päästä käymään / treenaan työkaverin kanssa.

Ylipäätänsä reissusta jäi vain positiivinen fiilis päälle ja lähdettyäni Ruotsista aloin vain miettimään, koska seuraavan kerran? Täytyy kyllä sanoa, että kaikki meni reissulla putkeen. Otin oikean määrän tavaroita mukaan ja tähän asiaan auttoi hyvin Kuopion reissu. Kuopiossa minulla oli mukanani tavaraa minkä katsoin siellä olevan ylimääräistä niin en sitten ottanut näitä mukaan Ruotsiin. Muutenkin pakkaamisen suhteen Kuopion reissu toimi loistavana testinä. Hotellihuone ja laivan hytti olivat juuri sellaisia joiden niiden oletin niiden olevan. Hinta ja informaatio huoneesta sekä hytistä osui kyllä yhteen ja sanoisin hotellin sekä laivan olleen hintatasoon nähden hyvät. Ainakin siihen nähden mitä hain yöpymiseltä ja kun olin yksin reissussa niin en tarvinnut mitään ihmeellistä. Muutoinkaan en ajatellut oleskelevani hotellihuoneessa tai hytissä yhtään sen enempää mitä niissä olin.

Muutoin huomasin pieniä eroja ja muutoinkin eroja kulttuurissa verrattuna Suomeen. Tämä reissu oli samalla itselleni ensimmäinen kerta Ruotsin maaperällä joten minulla ei ollut oikein kunnollista kuvaa ruotsalaisesta kulttuurista saati sitten salikulttuurista. Samalla tuli siis hieman opittua ruotsalaista kulttuuria niin yleisesti kuin kuntosalilla. Kyllähän nuo menevät yksi yhteen eli yleinen kulttuuri ja salikulttuuri. Ruotsalaiset ovat vain ystävällisempiä ja saavat asiansa ilmaistua toisin kuin Suomessa. Salillakin kyllä tultiin reippaasti puhumaan kun oli jotain kysyttävää toisin kuin pääkaupunkiseudulla ollaan tuppisuina ja v-mäinen ilme kasvoilla. Suomessakin on salikulttuuri erilaista ainakin kun vertaan muita kaupunkeja joissa olen ollut treenaamassa. Pääkaupunkiseutu on vain se paskin. 

En ole nyt yhtään varma milloin aloin tuntemaan kipuja oikeassa kädessä kun tein penkkiä. Yhtenä päivänä en tuntenut kipuja ja seuraavana tunsin. Myöskin kivut alkoivat tuntua vasta silloin kun olin saanut tankoon painoja sen 160kg tai 180kg. Välillä tosiaan ei tuntunut mitään ja välillä sitten hieman jotain kun tein penkkiä 180kg tai yritin nostaa 200kg. Sitten yhdessä välissä taas kaikki kivut lähti kunnes siinä joskus marraskuun lopulla huomasin treenistä toiseen kipuja oikeassa kädessä. Ja kun on tälläinen jäärä niin penkkiähän ei jätetä tekemättä vaikka pieniä kipuja tuntuisikin. Ainoa niin silloin ei mennä niihin ihan maksimipainoihin ja katsotaan hieman tarkemmin sitä tekemistä.

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.

PTVatasen some on näköjään toiminut. Kävin nyt ensimmäiset kerrat Pitäjänmäen PTVGYM:llä loppiaisen jälkeen ja voi pojat sillä perjantai- sekä lauantai-iltana PTVGYM oli ihan täynnä teinejä. Varsinkin kun ottaa huomioon Pitäjänmäen PTVGYM:in koon niin siihen nähden aivan liikaa. En niinkään nähnyt hirveästi vanhempaa uutta väkeä mutta kyllä sieltäkin puolelta uusia naamoja oli hieman. Suhteutettuna teinejä oli varmaan se 80% kun taas lähiketjusalilla prosentit menevät toiseen suuntaan. Tämä vain kertoo ketkä katsovat PTVatasen videoita ja somea. Teinit.

Tuskaset muutamat viikot ovat nyt kuntosaleilla kun uuden vuoden lupaajat ovat löytäneet jälleen kuntosalille vajaaksi kuukaudeksi. Uusi vuosi aloitetaan morkkisella ja pahalla omalla tunnolla kun jouluna sekä uutena vuotena on tullut syötyä ja joutua aivan liikaa. Tämän johdosta paino on noussut ja kunto on laskenut. Valitettavasti olen nähnyt tämän trendin jo lähes kaksikymmentä vuotta eikä se tule tuosta yhtään muuttumaan ikinä. Aluksi siis innolla aloitetaan käymään kuntosalilla niin kuin ihan mitä tahansa muuta harrastusta kohtaan. Viikon parin päästä innostus on loppunut ja salikortista maksetaan vaikka siellä ei edes käydä.