Maastaveto ennätyksen jälkeen odotukset taisivat nousta yleisellä tasolla hieman liikaa

06.03.2018 - 14:13

Viime viikon maanantaina sain tehtyä maastavedossa uuden ennätyksen minkä jälkeen tiistaina penkki ja keskiviikkoa kyykky tuntui menevän huonosti. Osa syy voi olla, että olin väsynyt maanantain maastavedosta, mutta luulen syyn olleen henkinen kuten aina ennätyksien ja hyvin treenien jälkeen. Henkisesti syy voi olla, että henkinen tankki meni tyhjäksi tai sitten se "oikea" syy eli odotuksien nouseminen. Minulle hyvin yleistä on se, että ennätyksien jälkeen haluaa vain lisää oli se sitten eri liike tai sama. Olin varmaan itse siinä uskossa, että saan penkissä jotain ihmeellistä kuten myös kyykyssä ja kun näin ei oikein tapahtunut niin olin pettynyt. Vaikka olin pettynyt noihin treeneihin niin yleisellä tasolla treenit menivät hyvin kun rinta oli pumpissa rintatreenissä ja jaloissa tuntui seuraavina päivinä tehneensä jalkoja.

Kaikki on suhteellista ja kun hakee pääliikkeissä maastaveto, kyykky ja penkki hyviä tuloksia mutta joutuu pettymään niin koko treeni tuntuu menneen huonosti vaikka oikeasti treeni on voinut mennä todella hyvin. Näin se vain helposti on ja siksi olisin vain parempi treenata yleisellä tasolla hyvin eikä hakea tietyissä liikkeissä parannusta sillä tällöin vain pettyy paljon helpommin. Yleinen pumppi on paljon helpommin saavutettavissa kuin suuremmat painot.

En edes tiedä miksi olen nyt jatkanut pääliikkeissä ennätyksiä tai lähelle ennätyksiä. Välillä ajattelen että olen jo saavuttanut ihan ok tason tietyissä liikkeissä enkä välttämättä halua tai tarvitse nostaa tuloksia. Kuitenkin tekeminen on ihan toista siihen nähden mitä halua on välillä. Tekeminen vain on välillä sitä tasoa, että haen niitä tuloksia vaikka halua ei ole ihan niin suuri. 

Kuitenkin huonosti menneen viikon seurauksena aloin pitämään normaalista penkistä taukoa sillä katsoin kahden huonosti menneen penkkitreenin olleen merkki tauosta. Tämä ei tarkoita kuitenkaan tarkoita kokonaan penkistä luopumisesta vaan pelkästä normaalista penkistä. Voin siis tehdä ihan hyvin ylävinopenkkiä tai alavinopenkkiä käsipainoilla tai vapailla painoilla ihan vapaasti. Tauko koskee vain nyt normaalia penkkiä ja niitä suurempia painoja ettei vain tule huonoa fiilistä siitä ettei kulje.

Kyykky puolestaan on mennyt välillä huonommin ja välillä paremmin, mutta kun katsoo kokonaiskuvaa niin kyykky on tällä hetkellä parantunut eniten viimeisen puolen vuoden aikana. Vaikka nyt tulisi huonompi päivä kyykyssä niin se on silti paljon parempi päivä kuin esimerkiksi vuoden tai yli vuoden takaiset kyykyt. Normaali perustaso kyykyssä vain nykyään niin paljon parempi ja tämä johtuu ihan vain siitä, että aloitin kyykyn alusta ja tein pienemmillä painoilla pitkään treeniä jotta saan perustan kuntoon. Jos perustekniikka ei ole kunnossa niin silloin ei myöskään jaksa tehdä suuremmilla painoilla milloin myös tekniikka kärsii liikaa eikä se ole kyykkäämistä nähnytkään. Tällä tavalla minulle on käynyt monia kertoja kun en ole raskinut kyykätä pienillä painoilla vaan olen yrittänyt jotain sellaista mitä en ole oikeasti pystynyt tekemään kunnolla.

Sain jälleen nostettua kerran penkin tulostason 2 alkaviin lukemiin ilman mitään ihmeellisyyksiä mistään progressiosta puhumattakaan. Maaliskussa kun pääsi tekemään kolme iltana viikossa tunnin "treenejä" niin minun käytännössä piti tehdä "turva" penkkiä eli käyttää sellaisia painoja ja toistomääriä mitä pystyn ilman spotteria rauhallisesti tekemään. Tämä johti tietenkin siihen, että penkin tuloskäyrä lähti alaspäin suhteessa kyykkyyn ja maastavetoon missä

Kirjoittelin jo treenaaminen rajoituksien kanssa vs normaalisti tuloksellisesti eli miten huomasin ja koin treenit tuloksien näkökulmasta tunnin rajoituksilla vs ilman rajoituksia. Nyt on vuorossa yleinen näkemys tai varmaankin miten rajoituksien kanssa ja ilman rajoituksia vaikutti henkisesti. Olen jo moneen kertaan sanonut ja kirjoitellut eri kirjoituksissa kuinka heti ensimmäisessä treenissä rajoituksien aikana huomasin, että ei tästä tule mitään. Näin ollen

Maaliskuussa tuli treenattua nelisen viikkoa vain kolmena iltana tunnin treenejä kunnes lähdin totaalista salikieltoa pakoon maalle missä pääsi treenaamaan oikeastaan ilman rajoituksia. Heti ensimmäisessä treenissä rajoituksien aikana milloin piti varata etukäteen tunnin aika niin huomasin asioita. Heti ensimmäisessä treenissä maalla ilman rajoituksia huomasin eri asioita kuin rajoituksien aikana ensimmäisessä treenissä. Nämä asiat olivat täysin vastakohtia

Itse menetin jo heti ensimmäisessä max tunnin kuntosalitreenissä treenimotivaation eikä se ole tuosta mihinkään muuttunut vaan päin vastoin. Nykyisin tuntuu sille, että on pakonomaista käydä tekemässä kolmena iltana se tunnin kuntosalitreeni minkä jälkeen on normaalia enemmän aikaa tehdä jotain. Tunti ei itselleni riitä jos mietitään asiaa ihan miltä kannalta tahansa. En ehdi lämmittelemään kunnolla, kello tikittää kokoajan niin se laittaa kiirehtimään sekä

Kirjoittelin viimeksi kuinka treenimotivaationi on kadonnut rajoituksista johtuen kun kuntosalille pääsee suurin piirtein kolmena päivänä viikossa tekemään tunnin treenin. Vielä sen lisäksi minulla on ollut jo parisen viikkoa keittiöremontti menossa eli olen ollut sen aikaa ilman keittiötä. Tästä johtuen olen tilannut ruokaa milloin mistäkin mutta pääasiassa ei niin terveellistä ja puhdasta. Tästä johtuen olen huomannut niissä muutamissa kuntosalitreeneissä