Hienoa päästä välillä "katettuun" pöytään jolloin ei tarvitse itse miettiä treenien sisältöä

16.11.2016 - 12:06

Kahden viikon lomasta noin puolet oli käytännössä mennyt kun palasin Ruotsista takaisin Suomeen. Ruotsissa ollessa en huomannut juurikaan väsymystä vaikka kävin kaksi kertaa päivässä treenaamassa. Tämän lisäksi kävin vielä tiistaina sekä keskiviikkona pyörimässä kaupoissa sekä kauppakeskuksissa. Tästä huolimatta väsymys iski käytännössä ”vasta” perjantaina kun palasin kodin kautta Vammalaan.

Torstaina tuli tehtyä vielä kaksi treeniä ennen kuin palasin laivalle. Laiva oli perjantaina noin 10.10 Helsingissä mistä menin sitten ratinkan kautta bussilla kotiin. Kotona ehdin oleen noin tunnin verran. Söin nopeasti, laitoin reissulla olleita vaatteita pesuun ja pakkasin autoon tavarat mitkä lähtivät mukaani. Ihmettelin vain sitä kuinka paljon enemmän tavaraa otin mukaani Vammalaan kuin millä selvisin Ruotsissa. Tosin tällä kertaa mukaan lähti myöskin tavaraa mikä on menossa jäteasemalle joten suurin osa roinasta on roskiin menevää.

Perjantai oli treeneistä välipäivä, mutta silti päivään mahtui kaikenlaista minkä perusteella päivää ei nyt ihan lepopäivän statuksella ehkä voisi sanoa. Huomasin väsymyksen ensimmäistä kertaa kunnolla ajaessani Vammalaan päin. Jouduin pysähtymään Linnatuulessa sillä minua väsytti suhteellisen paljon. Jo oikeastaan pihalla käynti paransi olotilaa. Kävin kuitenkin ostamassa ED-energiajuomaa sillä tarvitsin jotain virkistävää. Tämä kyllä auttoi sillä olin tämän pysähdyksen jälkeen paljon virkeämpi. Tuo väsymys ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään vaan on jatkunut joka ikinen päivä. Vaikka treenasin Ruotsissa kaksi kertaa päivässä niin tällöin en ollut niin väsynyt kuin mitä olen ollut. Paikkoja kyllä särki ja varsinkin jalkoja, mutta mitään tälläistä väsymystä ei ollut.

Kaksi välipäivää pariin viikkoon mikä sisälsi kuusitoista treeniä. Ei sinällään mitään uutta itselleni, mutta en kyllä lähtisi ihan suoraan suosittelemaan kyseistä rytmiä. Olen vain ajan saatossa itse tottunut tämänkaltaiseen rytmiin treenata. Tämä ei tullut niinkään yllätyksenä vaan osasin tähän varautua ja juuri tälläistä talvilomaa itse asiassa suunnittelin. Juuri siksi kun tiesin tämänkaltaisen rupeaman tulevan niin pidin väliviikon helmikuun loppupuolella. Kuitenkin tässä tämän viikon jälkeen pitää kuitenkin alkaa hieman rauhoittumaan ja miettimään kevyempää viikkoa tai väliviikkoa sillä edes itse en kestä ihan tälläistä koko aikaa.

Tällä hetkellä takana on kolme treeniä Peltzin kanssa. Samalla nämä kolme treeniä ovat olleet kolme erilaista treeniä aikoihin sillä olen päässyt treenaamaan ilman miettimistä. Ilman miettimistä sillä saralla, että minun ei ole tarvinnut miettiä mikä lihasryhmä on mille päivälle ja mitä itse treenit sisältävät. Olen mennyt ihan Peltzin rytmien ja treenien mukaan jolloin minun on pitänyt vain ilmestyä kuntosalille oikeaan aikaan.

Tämän kaltainen treenaaminen on helppoa ja kätevää kun voi keskittyä vain tekemiseen. Yksi liike kerrallaan minkä jälkeen sinulle sanotaan mitä on vuorossa. Tällöin voi vain keskittyä koko ajan liikkeen tekemiseen eikä missään kohtaan tarvitse itse miettiä mitä seuraavaksi?

En nyt sanoisi, että nykyaikana treenin miettiminen toisi mitään ongelmia ja olisi mikään rasite. Toista se oli alkuvuosina jolloin liikevarasto oli suppeampi enkä oikein tiennyt mitä tehdä seuraavaksi. Tälläinen on vain itsellekkin välillä mukavaa, että voi vain tehdä ja toinen kertoo mitä. Vielä kun tähän lisää sen, että Peltzi on hieman katsonut myös painojen perään jolloin aina on pitänyt tehdä kunnon painoilla enkä ole päässyt näin ollen helpolla.

Juuri tämänlaista halusinkin ja toivoinkin kun mietin aikoinaan mitä talvilomani tulisi sisältämään. Ruotsissa en päässyt tekemään liikkeitä ihan loppuun asti kun minulla ei ollut varmistajaa. Jouduin yksin treenatessa hieman varomaan, ainakin tietyissä liikkeissä ei voinut vetää ihan loppuun asti. Tämä oli tiedossa eikä tuo nyt alkanut harmittamaan vaikka en voinut ihan loppuun asti esimerkiksi penkkejä tai hack-kyykkyä tehdä. Tämän asian tämä toinen viikko talvilomasta ”paikkaa” hieman tätä asiaa ja nyt on todellakin tehty liikkeet loppuun saakka pakkotoistoja käyttäen.

Yritän tässä nyt muistella kolmen viimeisimme treenin sisällön. Ensimmäinen treeni oli etureisitreeni / pohkeet, toinen treeni oli käsitreeni ja viimeisin selkä / takareisitreeni.

Etureisitreeni

  • Hack-kyykky
  • Supersarja Jalkaprässi + etureisilaite
  • Supersarja Pohkeet istuen smith + pohkeet jalkaprässissä

Käsitreeni

  • Supersarja Ranskalainen punnerrus + Hauiskääntö talja tanko
  • Supersarja hauiskääntö tuettuna vinopenkissä z-tanko + Hauiskääntö istuen hammer 
  • Supersarja ojentajapunnerrus tanko + Ojentajapunnerrus niskan takaa
  • Supersarja hauiskääntö z-tanko scott + hauiskääntö käsipaino scott

Selkä- & takareisitreeni

  • Maastaveto
  • Supersarja takareisipotku + Takareidet istuen
  • Ylätalja
  • Yhden jalan takareidet
  • Supersarja kulmasoutu maaten vinopenkissä + Kulmasoutu taljassa naru

Kesäloman aikana aloin "rikkomaan" kuntosalitreenejä sillä tavalla että lähdin enemmän pois kaavamaisista treeneistä. Samoin olen tehnyt aikaisempina vuosina että juurikin lomalla ja muutenkin siihen kesällä olen vaihtanut tyyliä miten olen kuntosalitreenejä suorittanut. Tämä on johtunut periaatteessa kahdesta eri syystä mutta käytännössä yhdestä syystä. Ensinnäkin olen käynyt kesäisin treenaamassa PTVGYM:llä enemmän tai toisekseen olen käytännössä kesän aikana poissa kotoa kuudesta kahdeksaan viikkoa.

Miksi "höpö höpö" / kevyt treeni tuntuu todella paljon raskaammalle kuin kova treeni? Olen tästä asiasta mielestäni jo kirjoittanut monessa kirjoituksessa mutta tämä asia nousi taas esille kesällä treenatessa. Mielestäni tässä on kaksi syytä mitkä vaikuttavat siihen että tuollainen "höpö höpö" on laittanut minut todella lujille. Ei varsinaisesti vielä treenin aikana mutta treenin jälkeen kun olen päässyt kotio. Monesti kun olen tehnyt "höpö höpö" treenin syystä tai toisesta niin se ei ole välttämättä vielä tuntunut kuntosalilla mitenkään ihmeellisesti mutta sitten kun olen kotiutunut treenistä niin sitten väsymys on iskenyt pahemman kerran.

Minulle tuli mahdollisuus käydä Turun PTVGYM:llä niin ajattelin tarttua siihen. Pari vuotta sitten vein äitini Turkuun konserttiin ja menin siksi aikaa Turun PTVGYM:lle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kävin Turun PTVGYM:llä mistä kirjoittelinkin PTVGYM Turku kokemuksia. Minulle jäi tuosta ensimmäisestä kerrasta hyvät kokemukset ja hieman lannisti palata takaisin Pitäjänmäen PTVGYM:lle tuon kerran jälkeen. Toinen käynti Turun PTVGYM:lle tapahtui tämän vuoden juhannus reissulla Vammalaan kun päätin tulla Turun kautta takaisin kotiin. Tämä toinen kerta olikin itselleni pienoinen pettymys mutta se saattoi myös johtua siitä että kyseessä oli lauantai-iltapäivä kellon ollessa vasta 14 aikaan. Miten sitten nyt kolmas käynti Turun PTVGYM:llä näytti ja kertoi?

Siis tämähän alkaa olemaan kulttuuri shokki kun palaa takaisin kotio ja käy tekemässä treenin Pitäjänmäen PTVGYM:llä. Kun on vajaa neljä viikkoa tottunut treenaamaan Vammalassa sekä Tampereen Loaded:lla sekä Tampereen PTVGYM:llä missä ihmiset osaavat käyttyätyä niin paluu kotiin ja Pitäjänmäen PTVGYM:lle on kyllä. Olen jo kaikenlaista Pitäjänmäen PTVGYM:llä nähnyt: kusiset wc:t, kusiset suihkut, oksennusta wc:n lattialla sekä teineillä kuset housuissa kuntosalilla mutta tämän päiväinen menee kyllä ihan omaan luokkaansa.

Kirjoittelin tuossa viimeksi PTVGYM Pitäjänmäki kokemuksia kun treenaa päivittäin niin siinä jätin yhden asian mainitsematta. Pitäjänmäen PTVGYM:llä tuntuu käyvän vain voimakkaita treenaajia mikä on toisaalta pienoinen ihme sillä nykyään näen harvemmin kovia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä. Kyllähän kovia penkkaajia, mavettajia sekä kyykkääjiä PTVGYM:llä näen mutta en enää läheskään niin usein kuin aikoinaan. Nimittäin kun menen tekemään ihan mitä tahansa laitetta niin joudun aina ottamaan puolet painoista pois mitä siinä on käytetty. Tämä vain sinällään ihmetyttää kun en tosiaan näe enään PTVGYM:llä kovempia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä.