Ensikosketus lumeen

16.11.2016 - 12:06

Olen juossut tänä talvena jo pakkasessa, mutta nyt juoksin ensi tänä talvena lumella. Lumi on erilainen elementti juoksemisessa kuin pakkanen, koska pakkanen ei vaikuta suuremmin juoksemisessa. Tottakai pakkanen vaikuttaa hengittämiseen, mutta minun sekä suuremmalle osalle kuntoilijoista tämä on pieni murhe sillä kuinka moni juoksee esim alle -15 asteen pakkasessa? Lumi puolestaan on elementti, joka hidastaa ja muuttaa juoksemista. Epätasainenpinta sekä liukaspinta ovat asioita, joita lumi tuo tullessaan. Kengistä pitää löytyä pitoa, että pystyt juoksemaan ilman, että joudut keskittymään juoksuaskeleisiisi. Muutenkin talvella varusteet ovat suuremmassa roolissa kuin kesällä, koska päällä pitää olla juuri oikeat vaatteet sekä kunnolliset kengät. Jos otat liian paljon vaatteita päälle niin olet kuollut kuumuuteen juoksulenkin noin puolivälistä loppuun ja puolestaan jos sinulla on liian vähän vaatetta päällä niin olet jäätynyt ennen puoliväliä ja olet seuraavana päivänä kuumeessa.

Juoksin torstaina ensimmäisen "lumijuoksuni" Asics Nimbus juoksukengillä, jotka ovat minun vanhat kesä juoksukengät. Juoksu kulki ihan mallikkaasti enkä aristellut askeleissa vaan yritin rullata tasaista vauhtia koko matkan. Vauhtini kiihtyi loppua kohden vaikka lenkin lopussa olivatkin ylämäet. Juoksun aikana minulle tuli pieniä jalkakipuja, mutta niitä nyt tulee aina silloin tällöin. Perjantaina juoksin vielä toistamiseen saman lenkin vaikka minulla oli torstain jäljiltä pieniä jalkakipua ja nyt minulla oli alla Asics Fujisensor talvi juoksukengät. Huomasin heti, että kengissä oli parempi pito ja juokseminen oli "rennompaa" kun ei tarvinnut keskittyä niin paljoa askeleisiin. Perjantain juoksu  ei ollut helppo vaikka minulla oli paremmat kengät alla, koska torstain juoksu painoi alla kipuineen sekä minulla oli hieman liikaa vaatetta yläkropassa. Kaikestä huolimatta oli vain hyvä, että kävin juoksemassa vielä perjantaina.

Heräsin aamulla kello kuusi ja ihmettelin miksi heräsin näin aikaisin, mutta sitten muistin. Heräsin aikaisemmin kun minun oli tarkoitus lähteä juoksemaan. Herätessäni olin todella väsynyt ja aloin ajattelemaan juoksun väliin jättämistä. Myöskin aloin miettimään jos menisin pyörällä töihin ja jättäisin juoksun väliin. Pyöräily ei tullut kuitenkaan kysymykseen kellon ollessa vielä varhainen kun toimiston saunaan ei olisi vielä päässyt. Tästä syystä ja muutenkin

Eilen aamulla suunnitelmat aamulenkistä vaihtuivat kun pääsin toimiston pihalla autosta pihalle. Juuri kun poistuin autosta niin Nylanderin Jarin paku paukahti viereen. Toimistolla kun vielä odoteltiin Ojalan Ollia niin omat suunnitelmat olivat menneet sekaisin. Nylanderi siinä moneen kertaan puhui kevyestä ja lyhyestä juoksusta joten päätin lähteä heidän mukaansa. Perjantain sekä lauantain lenkit menivät loistavasti, mutta eilen ei ollut tietoakaan näistä ja

Perjantai-ltana kävin vielä juoksemassa vaikka etureidet olivat jumissa ja muutenkin jalat olivat "tönköt". Torstaina juuri jätin vielä etureisikoneella tehdyn etureisi korotus & tiputussarja hässäkän tekemättä jotta voisin mennä juoksemaan jos menen. Jo pelkän hack-kyykyn tekeminen laittoi etureiteni siihen kuntoon, että juoksemaan lähteminen ei ollut ihan niin kivaa. 90 toistoa hack-kyykkyä joten kyllä se ainakin jollain tavalla etureisissä tuntuu pakollakin

Maanantaina oli vuorossa vähän pidempi lenkki eli hiukan yli kasi. En oikein suunnitellut miten tulen juoksemaan vaan ajattelin mennä ihan fiiliksen mukaan. Tämä osottautui niin todeksi, että huh huh. Lenkki tuli tosiaan vedettyä ihan fiiliksen mukaan. Aluksi lähin juoksemaan ihan vain sen mukaan miten jaksan juosta kokomatkan. Ensimmäisen neljän kilometrin kilometri vaudit olivat 6.10min - 6.26min väliltä. Parillliset kilometrit menivät vähän hiljempaa eli

Aamulla herätessäni huomasin eilisen jalkatreenin vähän painavan, mutta siitä huolimatta en muuttanut intervalli suunnitelmia. Alkoi vain vähän arvelluttamaan iltapäivän juoksukunto eli jaksanko vetää intervalleja kunnolla. Kun aloitin alkuveryttelyn huomasin jalkojen olevan "jäykät" tai siis meno ei ollut yhtä rentoa kuin viimeksi. Aloin miettimään intervallien pituuksia vasta kun pääsin alkuveryttelyssä kentälle enkä yhtään aikaisemmin. Kun lähdin kentälle