Ojentajatreeni

Viikonloppuna pidin molemmat päivät lepopäivinä ja aamulla heräsin virkeänä joten ajattelin aamulenkin menevän hyvin. Kahden kilometrin kohdalla olin jo huomannut, että juokseminen on raskasta ja mitä pidemmälle pääsin aloin entistä enemmän hyytymään. Viimeiset kaksi kilometriä taisin mennä vain tahdon voimalla ja halusin päästä mahdollisimman nopeasti loppuun. Juoksun jälkeen aloin miettimään pitäisikö minun pitää taukoa juoksemisesta vai yrittää juosta vain

Pääsin tänään lähtemään kuntosalille normaalia aikaisemmin, kun löysin itseni aamulla toimistolta jo ennen seitsemää. Kävellessäni kuntosalille minulle tuli sellainen fiilis, että treeni ei tule sujumaan ja tämä fiilis vain vahvistui mitä lähemmmäksi kuntosalia pääsin. Minulle tuli jo sellainen fiilis, että puolimaratoonin jälkeinen hyvä treenimotivaatio olisi hävinnyt ja tekisi mieli pitää treenaamisesta taukoa. Kun aloin tekemään ensimmäistä sarjaa penkissä

Mietin eilen ilalla menenkö aamulla juokseen ja loppujenloputksi päätin jättää juoksemisen väliin. Jo kävellessäni kuntosalia kohti tiesin, että tänään kulkee. Olin aivan oikeassa sillä treenaaminen oli hauskaa sekä helppoa. Vaikka treeni meni hyvin niin silti meinasin ja päästelin pari kertaa itsekseni muutaman ärräpään, mutta vain ensimmäinen meni treenin omaan piikkiin. Kun tein toista sarjaa ojentajapunnerruksesssa niskantakaa käsipainoilla niin joku v****

Jälleen yksi treeniviikko takana, jonka piti olla alunperin kevyt. Viikko alkoi maanantaina ~8.4km 5.41min keskipacen aamujuoksulla maratoonarin ja pro-juoksijan kanssa, jotka juoksivat edelläni hieman kovempaa. Juoksin ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun olin juossut elämäni ensimmäisen puolimaratoonin viikko sitten ja sen huomasi. Noin 3km kohdalla jaloissani alkoi tuntumaan samaa kipua, joka alkoi puolimaratoonin jälkeen seuraavana päivänä ja josta olin juuri