Välillä on vain parempi unohtaa sarja- sekä toistomäärät treenissä

21.05.2017 - 09:49

Treenasin keskiviikkona jalat joko oikealla tavalla tai sitten liian kevyesti sillä seuraavina päivinä en oikeastaan tuntenut mitään ihmeellistä jaloissa. Tämä oli vain positiivinen asia sillä jalkatreenin jälkeen illalla olevat jalkasäryt eivät ole mukavia ja seuraavina päiväni on muutenkin mukavampi olla kun jalkoihin ei satu tai ne eivät ole jumissa. Myöskin torstaina tehty maastaveto oli paljon helpompi ja parempi tehdä kun maastavedon ala-asentoo meneminen ei tuntunut kamalalle.

Käytännössä keskiviikon jalkatreeni oli hieman pienemmillä painoilla pidempiä sarjoja. Toistomäärät sarjojen välillä vaihtelivat käytännössä 10 - 30 toistoon riippuen monesko sarja oli menossa. Liikkeiden sarjojen määriä ei tullut laskettua kuten ei oikeastaan toistojakaan. Omasta mielestäni jalat ja kädet on vain parempi tehdä eikä miettiä mitä tiettyjä toistomääriä. Juuri näissä treeneissä on yleisellä tasolla kaikki liikkeet sellaisia joita voi vain tehdä joko täydelliseen failureen tai lähes failureen. Itse olen alkanut lopettamaan sarjan siinä vaiheessa jos huomaan jossain 20 toiston kohdalla, että näitähän menee vielä vaikka kuinka. Jos näin tapahtuu niin seuraavaan sarjaan vain hieman enemmän painoja. Kuitenkin noin 30 - 40 toiston sarjat ovat jo yksinkertaisesti liian pitkiä ja pidän mielummin sarjat siinä 15 - 25 toiston haarukassa.

Sinällään tässä tyylissä näkee progressiivion mutta toisaalta tämä ei sovi kaikille sillä ensimmäisien sarjojen jälkeen voi joko joutua laskemaan painoja tai toistomäärät tippuvat. Toisaalta olen siirtynyt jo aikaa sitten pois tietyistä sarjamääristä kuten myöskin toistomääristä. Olen vain ajatellut asiaa siten, että miksi lopettaa liikkeen tekeminen kesken tai vajaaksi jollain tietyllä esimerkiksi kolme x kymmenen toistoa?

Toisaalta asetan tietyissä liikkeissä jotain toistohaarukoita jolloin yritän saada toistomäärän asettamaani haarukkaan. Näin tulee tehtyä esimerkiksi yksittäisissä liikkeittä kuten maastavedossa ja kyykyssä tai sitten kun yritän tehdä liikettä isommilla painoilla enemmän "runttaamalla". Olen vain huomannut, että maastavedon tekeminen on helpompaa kun ajattelen jotain toistomääriä kun vain alkaisin tekemään ja tämän saman olen huomannut myöskin kyykyssä. Näin ollen sarjat tulee tehtyä helpommin ihan loppuun kuin jättäisi ne kesken.

Tämä on siis vain yksi vaihtoehto monista ja näin ei tietenkään aina kannata treenata. Kun treenaa vailla sarja- tai toistomääriä niin siinä on omat hyvät ja huonot puolensa kuten myös "perustyylillä" kolme kertaa kymmenen. Itse vain ajattelen asiaa siltä kannalta, että on vain parempi mennä päivän kunnon mukaan myös siinä mielessä, että unohtaa toistomäärät. Päivän kunnon mukaan voi ottaa painot tekee sitten kolme kertaa kymmenen tai muulla tyylillä. Kun sarjat tekee enemmän failure tyyliin niin suurempi vaikeus on löytää oikeat painot sekä sarjojen toistomäärät voivat vaihdella paljon.

Yleensä toistomäärät laskevat progressiivisesti ellei heti niin pian riippuen millaisia palautuksia pitää. Palautuminen on siinä mielessä tärkeässä roolissa, että pidempi aika auttaa saamaan jaksamaan paremmin mutta lyhyempi palautumisaika pitää paremman pumpin mutta tiputtaa toistomääriä. Näin onkin parempi miettiä asiaa siltä kannalta, että millaisen treenin haluaa. Haluaako enemmän pumppaavamman / rasvaa polttavamman treenin vai hakeeko enemmän pidempiä sarjoja suuremmilla painoilla?

Yleisillä tasolla treenin aikana ei muutoinkaan ole tarvetta treenata niitä jokaista liikettä läpi kun voi keskittyä tekemään muutamaa. Jos tietyt liikkeet soveltuvat itselle hyvin ja ottavat hyvin niin miksi jättää näiden tekeminen siihen normaaliin kolmeen sarjaan? Myöskään lihakset eivät tiedä mitä liikkeitä teet sillä ainoastaan tiedät itse mitä teet. Aina välillä tulee tehtyä itse tai huomattua, että jotkut tekevät hirveästi eri liikkeitä mutta käytännössä nämä liikkeet ottavat lähes samaan kohtaan. No toisaalta liikkeiden vaihtaminen tuo vaihtelua mutta miksi vaihtaa liikettä jos se ottaa samaan kohtaan? Mielummin teen niitä parempia liikkeitä enemmän jotka tiedän menevän perille paremmin kuin vaihdan liikettä ihan vaihtamisen ilosta.

Alkuviikko meni tuplatreenien parissa ja keskiviikon jälkeen torstaista sunnuntaihin menin yhden treenin päivillä. Käytännössä nyt torstain sekä perjantain aamutreenit jäivät pois mitä olin etukäteen "suunnitellut". Sunnuntaille tuli sitten ylimääräinen treeni hieman "paikkaamaan" torstain sekä perjantain aamutreenien väliin jättämistä. Sinällään minulta jäi väliin yksi rintatreeni siis siinä mielessä mitä nyt olisin tehnyt jos olisin tehnyt eikä tuolla nyt ole

Alkuviikon maanantain sekä tiistain aamutreenit tuntuivat hieman diipa daapalta mutta keskiviikkoaamuna kaikki oli toisin. Keskiviikkoaamuna vuorossa oli tällä kertaa takareisitreeni ja illalla vuorossa oli etureidet. Tämän johdosta halusin keskittää tarkkaan aamun treenin takareisille sillä tuplatreenipäivänä ja vielä jaoteltuna treenit on tärkeää saada treenit kohdistumaan oikein. Sillä ei ole silloin niinkään väliä jos tekee kummassakin treenissä molempia

Maanantain sekä tiistaiaamun treenit tuntuivat diipa daalpa. Tuntui ihan sille, että menin salille mutta toisaalta en oikeasti tehnyt mitään. Menin salille missä olin puolituntia - neljäkymmentä minuuttia ja sitten menin saunan kautta töihin. Töihin päästyäni hieman mietin oliko tässä nyt taas järkeä? Onko treenaamisessa oikeastaan yleisesti niinkään järkeä? Tuntui vain sille ja on mielestäni välillä tuntunut tuplatreenipäivinä, että oliko tuossa aamutreenissä

Innostuin taas vaihteeksi pelaamaan Xbox 360:sta muutamia viikkoa sitten käydessäni Vammalassa ja samalla reissulla otin koneen mukaani Espooseen. Ajattelin jos sitä vaikka jaksaisi alkaa taas pelaamaan enemmän sillä ainakin konsoli pelaaminen on jäänyt vähäisille ajoille. Enemmänkin olen pelannut pc:llä mitä nyt olen pelannut vaikka kesän jälkeen koko peleilu on hieman jäänyt taas vähemmälle. Olen tässä jo pidempään miettinyt uuden Xbox Onen sekä Playstation 4

Keskiviikkona selkätreeni, torstaina välipäivä ja perjantaina olkapäätreeni mikä ei niinkään mennyt ihan putkeen. Torstaina pidin välipäivän ihan sen takia, että minulla oli perjantaiaamuna labra. Tästä syystä minun piti lopettaa syömiset ja juomiset ilalla kahdeksan aikaan jotta sain sen kaksitoista tuntia syömättä ja juomatta. Lääkärissä ja labrassa meni hieman yli tunti joten olin lähemmäksi neljäätoista tuntia syömättä ja juomatta. Tämä samalla tarkoitti