Toiset ihmiset vain haisevat todella pahalle

17.01.2024 - 22:59

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.

Tänään kuntosalilla muistui mieleeni todella vanha tapaus Vammalasta kun vielä siellä asuin ja tuli treenattua. Noista ajoista on todella kauan aikaa ja ne sijoittuvat aikalailla alkuvuosiin mutta en nyt osaa yhdistää milloin ja kauanko sitä silloin kesti. Aikoinaan kuntosalilla kävi "puutarhuriksi" kutsuttu kaveri aktiivisesti treenaamassa. Se miksi häntä monet kutsuivat "puutarhuriksi" oli se että hän treenasi puutarhahanskat kädessä. Jamppa oli muistaakseni aikalailla samaa ikää kuin mitä itse olin ja se miksi hän jäi mieleen ei ollut puutarhahanskat vaan se että hän haisi todella pahalle.

Tänään kun olin lähiketjusalilla treenaamassa ja tein takareisi istuen laitetta niin viereeni tuli yksi omaperäinen jamppa kuka on siellä salilla jo vuosia "treenannut". Jamppa on yksi omaperäisimmistä siellä salilla ja kun hänestä kenelle tahansa mainitseekaan niin kaikki tietävät kenestä on kyse. No jokapauksessa hän tuli viereeni tekemään etureisilaitetta istuen. Hyvin nopeasti kuitenkin haistoin ihan kamalan hajun mikä hänestä lähti. Päätin lähteä ja siirtyä laitteesta tekemään seuraavaa liikettä.

Onneksi olin jo takareisiä istuen laitetta tehnyt jo ihan tarpeeksi ja olisin vain vielä tehnyt yhden sarjan lisää. Kuitenkin kun huomasin kyseisen hajun niin minun ei tehnyt mieli olla siinä kyllä hetkeäkään enempää. Saman huomasin myöhemmin kun kuljin hänen ohitseen että tuoksu ei ollut mistään parhaimmasta päästä ja vielä sekin että vaikka hän oli sitten lähtenyt kyseisestä laitteesta jo niin kun menin siitä hetken kuluttua ohi niin haju oli jäänyt siihen leijumaan.

Tästä pääsenkin takaisin "puutarhuriin". Hän haisi niin pahalle että hänen viereensä ei kerta kaikkiaan viitsinyt mennä. Kaiken lisäksi se paikka tai laite missä "puutarhuri" oli treenannut niin se haju pysyi siinä kohtaan parikymmentä minuuttia. Vaikka siis "puutarhuri" vaihtoi liikettä tai siirtyi paikasta toiseen niin itse kannatti odottaa ihan vielä reilu tovi ennen kuin siihen meni itse tekemään kyseistä liikettä.

Niin en sitten tiedä mikä on paras ratkaisu tämänlaiseen tapaukseen? Olla vaan hiljaa niin kuin itse olin ja siirtyä muualle. Itse olin kyllä kanssa kuullut vastaavia puheita muilta ihmisiltä että joku toinen on haissut niin paljon että hän on siirtynyt tekemään muualle tai muuta. Sitten on näitä toisia tapauksia mutta nykyään itse olen huomannut niitä vähemmän eli että joku nainen on käyttänyt hieman liikaa hajusteita. Tällöin itseäni on jopa alkanut silmissä kirvelemään ja se hajusteiden hajupilvi kun pysyy niin pitkään siinä paikoillaan.

Mitä tehdä kun treeni ei kulje tai treeni kulkee samaa kaavoja pitkin treenistä toiseen? Tätä asiaa olen joutunut itseltäni kysymään liian monta kertaa vuosien saatossa. Onneksi nykyään osaan reagoida siihen oikeammalla tavalla kuin ennen. Täytyy kyllä sanoa että kokemus on auttanut asiaa monessa suhteessa sillä vuosien varrella on tullut tehtyä liian usein niitä huonoja ratkaisuja eikä parempia. Huonojen ratkaisujen seuraukset eivät ole kuitenkaan ollut omassa tapauksessani loukkaantumiset mitä ne voisi pahimmassa tapauksessa olla. Itse olen vain hieman liian useasti hakannut päätä seinään hieman liian kauan kun olen ajatellut että kyllä se kurssi tästä muuttuu.

Kyykky on mennyt viime aikoina heikommin omasta mielestäni kuin mitä se tuossa tovin meni. No ei siinä niin on mennyt kyllä kaikki muutkin liikkeet minkä johdosta pidin myös kevyemmän viikon pari kolme viikkoa sitten. Kuitenkin tuon kevyemmän viikon jälkeen kaikki suuremmat liikkeet ovat ottaneet aikaa että kroppa on taas tottunut suurempiin painoihin tai pidempiin sarjoihin hieman suuremmilla painoilla. Näin kävi maastavedossa missä pidin parin viikon tauon minkä jälkeen ensimmäinen treeni oli hakemista niin henkisesti kuin fyysisesti mutta jo toinen treeni meni todella hyvin.

Eilen perjantaina oli taas vuorossa maastaveto treeni PTVGYM:llä kun viime viikolla kyseinen treeni oli poikkeuksellisesti lauantaina. Viime viikon lauantaina tein maastavetoa ensimmäistä kertaa pariin viikkoon ja huomasin sen niin fyysisesti kuin henkisesti. Pidin maastavedosta ihan tietoisen tauon sillä olin jo pidempään tuntenut jotain alaselässä tai yläpakarassa mikä varsinkin maastavedossa huomasi niin sen jälkeen kuin sitä tehdessä.

Eilen lauantaina tuli tehtyä ensimmäinen maastaveto treeni kahteen viikkoon. Tämä treeni oli alunperin tarkoitus tehdä perjantaina mutta päätinkin tehdä silloin yhteisen jalkatreenin kaverin kanssa. Olen kyllä kahden viikon aikana tehnyt räkkivetoja sekä lohko maastavetoja jollain tavalla mutta ihan 100% teholla tai intensiivillä en. Tämä kaikki pohjautuu siihen että tunsin jo tuossa jokin aika sitten että alaselässä tuntui jonkinlaista rasitusta ja ajattelin että nyt on vain parempi pitää ainakin maastavedosta hieman taukoa.

Eilen perjantaina tuli tehtyä pitkästä aikaa oikea jalkatreeni missä ensimmäisen liikkeen jälkeen alkoi tehdä jo pahaa. Oikeasti tein kyllä hieman vastaavan kovan jalkatreenin edellisenä lauantaina Roihupellon PTVGYM:llä missä tuli käytyä pitkästä aikaa. Ensiksi tein normaaliin tapaan kyykkyä mitä seurasi sitten vyökyykky, vaaka jalkaprässi ja heiluri hack-kyykky. Tuo kyseinen jalkatreeni oli aikalailla sitä luokkaa mitä nyt noita kovempia jalkatreenejä olen tehnyt. Niitä tulee aina silloin tällöin tehtyä mutta ero nyt eiliseen on silti merkittävä.