Dieettiä takana kahdeksan ja puoli viikko

13.12.2019 - 10:30

Viime viikon sunnuntaina tuli kahdeksan viikkoa täyteen dieettiä ja kun tämäkin viikko on jo loppu puolella niin aikaa on kulunut lähemmäs yhdeksän viikkoa. Se mitä kahdeksan viikon aikana on tapahtunut niin se on samalla yllättänyt, että ei yllättänyt. Se, että olen saanut näkyviä tuloksia aikaan on toisaalta yllättänyt minut positiivisesti ja samalla, että kuitenkaan ihan niin paljoa ei ole tapahtunut kuin ajattelisi asiaa siltä kannalta mitä tämän eteen olen tehnyt. Toisaalta jos mennään kahdeksan, yhdeksän tai jopa kymmenen viikkoa taaksepäin kun ajattelin dieetin aloittamista niin olen kyllä oikeasti yllättänyt itseni positiivisesti.

Kahdeksan viikkoa jo takana ja yhdeksän on ihan juuri tuloillaan. Olen käynyt joka arkipäivä maanantaista perjantaihin tekemässä aamutreenin joko kuntosalilla tai sitten toimistolla uimassa. Tätä asiaa en saanut esimerkiksi viime vuonna edes kunnolla aloitettua kun aloitin viime vuoden alussa dieetin. Minun oli tarkoitus aloittaa aamutreenit heti dieetin alussa mutta käytännössä taisin aloittaa ne vasta parin kolme kuukauden kuluttua "dieetin" aloittamisesta. Tuo kyseinen dieetti ei hirveästi toiminut vaikka sainkin karsittua painoa.

Parhaimmillaan olen saanut laskettua painoa vaa'an mukana kuusi kiloa dieetin alusta. Kuitenkaan kaikki ei ole ihan niin yksinkertaista ja suhteellista kuin mitä vaaka antaa tulokseksi. Tässä kuitenkin käydään ihan normaalisti tekemässä illalla kuntosalitreeni minkä tavoitteena ei ole niinkään rasvan poltto vaan ihan normaali kuntosalitreeni. Aamun intervallit ja cardiotreenit ovat puolestaan niitä rasvanpolttoon keskittyviä treenejä. Täytyy kyllä se todeta, että olen yllättynyt tästä kahdeksan yhdeksän viikon putkesta aamutreenien kanssa sillä ajoittain jo herääminen aamutreeniin on vaikeaa. Tähän vielä kun lisää sen asian, että illalla tulee käytyä tekemässä ihan normaali treeni niin aamulla on enemmän tai vähemmän puhki.

Monesti heti heräämisen jälkeen tuntuu sille, ettei jaksaisi edes lähteä treenaamaan ja tulen miettineeksi miksi ylipäätänsä heräsin aamulla treenaamaan? Tähän vaikuttaa sekin asia, että nyt on tullut useasti nukuttua yöllä 6,5 - 7 tuntia minkä johdosta aamulla on väsynyt niin vähemmistä unista kuin illan treenistä. Koko aamun kun pakkaan salikassin ja työlaukun sekä laitan vaatteet päälle niin ajattelin vain yhtä asiaa. Miksi taas kerran heräsin aamulla treenaamaan? Tätä samaa asiaa mietin koko matkan salille ja välillä jopa treenin aikanakin tulee mietittyä miksi taas? Tämä kaikki menee vasta siinä vaiheessa pois kun olen saanut tehtyä puolen tunnin aamutreenin ja olen palautumassa infrapunasaunassa ja luen kirjaa. Se hyvä puoli tässä kaikessa on se, että olen saanut luettua jo yhden kirjan kokonaan ja olen päässyt jo toisessakin kirjassa hyvään vauhtiin.

Aamutreenit ovat olleet vaikeampi ja pahempi asia kuin ruokavalion ylläpitäminen. Ruokavalion pitäminen yllä onkin ollut suhteellisen helppoa verrattuna aamutreeneihin varsinkin henkisesti. Ruokavalioon on tottunut eikä minulla tee edes mieli syödä mitään ihmeellisyyksiä ja välillä kun sitä syö yhden cheat-aterian niin sitä huomaa kuinka paljon tuosta ateriasta vatsa turpoaa sekä kuinka paljon väsyneemmäksi kroppa muuttuu. Jos otetaan esimerkiksi pizza niin jo pelkän pizzan syöminen kokonaan tuottaa vaikeuksia minkä jälkeen iskee turvotus ja tämän jälkeen en voi oikein syödä seuraavia välipaloja tai aterioita helposti kun turvotus on päällä tai olen yksinkertaisesti vain täynnä. Näiden aterioiden jälkeen aina tajuan kuinka paljon helpompaa on pysyttäytyä vain dieetin ruokavaliossa.

Tätä dieettiä en sen paremmin suunnitellut tai edes uskonut jaksavani toteuttaa edes tätä aikaa mitä olen sitä ylläpitänyt jos nyt oikeasti rehellisiä ollaan. Kahdeksan ja puoliviikkoa sitten aloitin vain tämän nykyisen systeemin mitä sitten vain olen jatkanut. Jokapäiväinen miinuskaloreilla oleminen ja lähes jokapäiväinen tuplatreenaaminen ei kyllä sovi suurimmalle osalle ihmisistä. Tähän asiaan vaaditaan joko niin hyvä tahto ja motivaatio tai sitten vain tyhmyyttä jotta tätä oikeasti jaksaa. En tiedä kumman puolella oma henkinen tahtotila on.

Tulen jatkamaan tätä nykyistä linjaa vielä seuraavan viikon eli näin ollen saan kymmenen viikkoa tätä täyteen. Sitten lähdenkin joululomalle milloin ajattelin olla ihan normaalilla ruokavaliolla ja syödä mitä huvittaa. En tiedä kuinka paljon tuo noin parin viikon aika tulee tekemään ja mitä mutta näin se on ollut aina suunnitelmissa sillä en halua viettää joulua dieeti päällä sillä en ole edes oman keittiön ääressä jolloin en jaksa tehdä ruokia valmiiksi. Myöskään jos olisin joulun ja uuden vuoden tällä nykyisellä dieetillä päällä niin olisiko siinä oikeasti niin paljon hyötyä vai olisiko se vain henkisesti raskasta? Ei tässä kuitenkaan mihinkään kisoihin olla menossa ja tämä koko dieetin pitäminen on vain tälläinen oma valinta. Haluan vain päästä pienempään kuntoon mutta en nyt ihan sillä tavalla, että kaikki menisi dieetti edellä. 

Viime viikolla lähdin hakemaan maanantaina räkkivedossa 270kg painoilla kymmentä toistoa kun olinhan saanut sitä edellisellä viikolla juuri ja juuri tehtyä kymmenen toistoa 260kg painoilla. Niin miksi en nyt sitten seuraavalla viikolla saisi kymmentä toistoa kymmenen kiloa painavammalla 270kg:lla? Niin kaikki tämä kymmenen toistoa juttu alkoi oikeastaan kesän treeneistä kun sain vedettyä räkkivedossa 300kg painoilla viisi toistoa. Tuon lisäksi kun olin alkanut muutenkin tekemään pidempiä sarjoja esimerkiksi kyykyssä missä sain aluksi 180kg painoilla kymmenen toistoa ja minkä sain nostettua 200kg painoihin.

Olen nyt pikkuhiljaa yrittänyt vaihtaa kahden maastaveto treenin viikot yhteen maastaveto treeniin ja toiseen treeniin missä teen räkkivetoa tai lohko maastavetoa. Ihan vain sen takia että jos vaikka tulokset alkaisivat nousemaan ja erityisesti jos vaikka kroppa pysyisi hieman paremmin kasassa. Täytyy kyllä sanoa että kun teen kaksi maastaveto treeniä viikkoon niin se kyllä tuntuu kropassa tavalla tai toisella. Myöskin se on vaikuttanut eritoten kyykky treeneihin kun alaselän kanssa on ollut palautumisen vaikeuksia. Tämän taas huomasi eilen lauantaina kun menin tekemään kyykky treeniä PTVGYM:lle ketjuilla.

No niin tulihan se sieltä vaikka aluksi sille ei tuntunutkaan. Tämän viikon keskiviikkona sain kyykättyä 200kg painoilla ensimmäistä kertaa ikinä kymmenen toistoa. Tämä on ollut tavoitteeni ainakin tämän vuoden keväästä alkaen ja mahdollisesti jopa vuosi kausia. Olen saattanut joskus aikoinaan vuosia sitten haaveilla kyykkääväni 200kg painoilla kymmenen toistoa mutta tuolloin se oli kaukainen haave. En edes silloin tainnut saada kyykättyä 200kg tai jos sain niin se oli hikisesti se yksi - kolme toistoa. Nyt kun keväällä asettelin muutamia välitavoitteita kyykkyyn niin olin tainnut silloin saada pitkästä aikaa 180kg kahdeksan toistoa?

Tällä viikolla tuli tehtyä viikon molemmissa jalka- & kyykkytreenissä sarjaennätyksiä kun keskiviikkona tein normaalissa kyykyssä ja eilen lauantaina ketjukyykyssä uudet sarjaennätykset. Muutoinkin molemmat jalkatreenit olivat aika identtisiä keskenään sillä keskiviikkona kerkisin tekemään kaksi liikettä ja lauantaina päätin jättää jalkatreenin kyykkyyn. Tällä viikolla tuli tehtyä siis todella suppeat jalkatreenit mutta toisaalta kumassakin jalkatreenissä sarjaennätyksien jälkeen olin todella puhki. Tämän johdosta lauantaina sitten päätin lähteä suoraan kotiin kyykyn jälkeen.

Miksi suurin osa penkkaajista kuseilee? Miksi juuri suurin osa PTVGYM:llä penkkaajista kuseilee? Sitä en tiedä ja sen haluaisin tietää? Kyseessä on siis se että penkkiä tehdessä käytetään lukkoja tai klipsuja tangossa ettei painot tippuisi tai liikkuisi tangossa. Itse olen pitänyt tätä asiaa kuseiluna koko sen ajan kun kuntosalilla olen käynyt sen joku 18 vuotta ja siihen päälle muutamat kesät jääkiekon kesätreeneissä. Itse totuttauduin ja minut myöskin koulutettiin ettei penkissä käytetä lukkoja tai mitään klipsejä kun käytännössä tanko saa tulla kyllä niin jumalattoman vinosti jos painot oikeasti alkavat liikkua vaarallisesti.