Suuret painot laittaa vaan jännittämään

23.04.2019 - 08:00

Oli se sitten jalkaprässi, kyykky, penkki tai vaikkapa maastaveto niin kun päästään tietyn "tason" yli niin se laittaa tämän tyypin jännittämään. Esimerkiksi penkissä näin alkaa käymään lähes aina kun painot menevät yli 200kg tai kun kyykyssä aletaan päästä 200kg lukuihin. Käytännössä kun siirryn tekemään painoilla joilla en ole useasti tehnyt niin silloin myöskin alkaa tapahtumaan asioita joita ei tapahdu esimerkiksi juuri tehdyllä sarjalla pienemmillä painoilla. Kun penkissä esimerkiksi "perustaso" on siinä 160kg - 180kg painon välissä eli painoilla joilla jaksaa tehdä päivänä kuin päivänä niin tämän ylittävät painot laittavat mietityttämään. Maastavedossa se on minulla 220kg jonka jälkeen rentous ja tekeminen muuttuu tai ainakin niin uskon tapahtuvan.

Kun tekee tarpeeksi toistoja tietyillä painoilla niin silloin kehittyy tietty perustaso tai yleisesti alkaa tottumaan painoihin. Oli se sitten käytännössä liike kuin liike niin tämä tapahtuu ja suuremmissa liikkeissä vieläkin helpommin. Arkuus ja tietty jännitys alkaa vain hiipimään henkisesti ja fyysisesti jolloin se vaikuttaa tekemiseen enemmän tai vähemmän. Joskus siitä voi olla jopa hyötyä mutta yleisesti se ei oikein ole ikinä hyväksi. Varsinkaan liikkeitä joita on vaikeampi varmistaa tai lopettaa kesken kuten kyykkyä.

Tätä on minulle tapahtunut useasti tunsin olevani loistavassa kunnossa tai huonossa kunnossa. Kuten juuri viime sunnuntaina kun kyykkäsin. 180kg tuil todella kevyesti ja tein sillä kolmen toiston sarjan. Tämän jälkeen tein yhden toiston 200kg painoilla sekä 210kg painoilla. Nämä kaikki tulivat helpon oloisesti mutta siitä huolimatta aloin miettimään seuraavaa ratkaisua pitkään. Laskenko painoja ja yritän tehdä hieman pidempiä sarjoja vai yritänkö tehdä toistoa vielä suuremmilla painoilla kun tekeminen tuntuu helpohkolle?

Lopulta päädyin kyykkäämään 230kg painoilla yhden toiston mikä tuli mielestäni lopulta kevyesti vaikka kaikki muu oli vaikeaa henkisesti ja fyysisesti. Jo 210kg:sta 230kg nostoon meni aikaa miettiä minkä lisäksi aloin jännittään noston tekemistä sen jälkeen kun nostin tangon räkistä niskan päälle. Olin todella kauan tanko niskassa ennenkuin tein noston kun kaikenmaailman ajatukset alkoivat vain liikkua mielessä ja jännitystä puski. Jaksanko vai enkö jaksa?

Tälläinen syö tekemistä ja varsinkin maastavedossa olen tämän huomannut hyvin. Mitä pidempään olen alhaalla "korjaamassa" / hinkkaamassa asentoa niin sitä heikommin suorittaminen tapahtuu. Maastavedossa pitää mennä vain alas minkä jälkeen lähteä tekemään nostoa samantien. Muutoin nosto jää tekemättä jos jää alas vitkasteleen liikaa ja näin minulle on käynyt monta kertaa sillä jostain syystä olen vain alkanut jännittämään jotain minkä jälkeen en ole jaksanut tehdä nostoa tai sitten olen saanut noston mutta en sarjaa.

Itse luottamus on avainasemassa suurissa nostoissa eli tietää mitä on tekemässä tai sitten vain lähtee tekemään nostoa. Ei kannata alkaa miettimään mitään ylimääräistä. Mielestäni kaikista huonoin tyyli on vain mennä yrittämään josko se tulisi. Tämä ei toimi minulla sitten yhtään ja olen yrittänyt monelle sanoa, että tuolla asenteella ei kannata edes lähteä yrittämään. Sinä joko nostat tai et nosta. Et sinä lähde vain yrittämään.

Pysäytys. En ilmeisesti osaa enää treenata oikein "tavallisesti" kun liike kuin liike niin käytän pysäytystä tavalla tai toisella. Pysäytyksellä on muutama seuraus mitä tapahtuu kun tekee liikkeitä pysäytyksellä. Pysäytyksen voi tehdä kolmella eri tavalla: supistaessa, venyttäessä tai molemmissa. Helpoin näistä tavoista on tekemällä pysäytyksen venyttäessä kuten yleisesti käytän pysäyttämistä. Tämän jälkeen tulee pysäyttäminen supistuksessa mitä en oikein käytä sillä jos teen pysäytyksen supistuksessa niin silloin pidän myös pysäytyksen venytyksessä.

Miksi "höpö höpö" / kevyt treeni tuntuu todella paljon raskaammalle kuin kova treeni? Olen tästä asiasta mielestäni jo kirjoittanut monessa kirjoituksessa mutta tämä asia nousi taas esille kesällä treenatessa. Mielestäni tässä on kaksi syytä mitkä vaikuttavat siihen että tuollainen "höpö höpö" on laittanut minut todella lujille. Ei varsinaisesti vielä treenin aikana mutta treenin jälkeen kun olen päässyt kotio. Monesti kun olen tehnyt "höpö höpö" treenin syystä tai toisesta niin se ei ole välttämättä vielä tuntunut kuntosalilla mitenkään ihmeellisesti mutta sitten kun olen kotiutunut treenistä niin sitten väsymys on iskenyt pahemman kerran.

Minulle tuli mahdollisuus käydä Turun PTVGYM:llä niin ajattelin tarttua siihen. Pari vuotta sitten vein äitini Turkuun konserttiin ja menin siksi aikaa Turun PTVGYM:lle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kävin Turun PTVGYM:llä mistä kirjoittelinkin PTVGYM Turku kokemuksia. Minulle jäi tuosta ensimmäisestä kerrasta hyvät kokemukset ja hieman lannisti palata takaisin Pitäjänmäen PTVGYM:lle tuon kerran jälkeen. Toinen käynti Turun PTVGYM:lle tapahtui tämän vuoden juhannus reissulla Vammalaan kun päätin tulla Turun kautta takaisin kotiin. Tämä toinen kerta olikin itselleni pienoinen pettymys mutta se saattoi myös johtua siitä että kyseessä oli lauantai-iltapäivä kellon ollessa vasta 14 aikaan. Miten sitten nyt kolmas käynti Turun PTVGYM:llä näytti ja kertoi?

Siis tämähän alkaa olemaan kulttuuri shokki kun palaa takaisin kotio ja käy tekemässä treenin Pitäjänmäen PTVGYM:llä. Kun on vajaa neljä viikkoa tottunut treenaamaan Vammalassa sekä Tampereen Loaded:lla sekä Tampereen PTVGYM:llä missä ihmiset osaavat käyttyätyä niin paluu kotiin ja Pitäjänmäen PTVGYM:lle on kyllä. Olen jo kaikenlaista Pitäjänmäen PTVGYM:llä nähnyt: kusiset wc:t, kusiset suihkut, oksennusta wc:n lattialla sekä teineillä kuset housuissa kuntosalilla mutta tämän päiväinen menee kyllä ihan omaan luokkaansa.

Kirjoittelin tuossa viimeksi PTVGYM Pitäjänmäki kokemuksia kun treenaa päivittäin niin siinä jätin yhden asian mainitsematta. Pitäjänmäen PTVGYM:llä tuntuu käyvän vain voimakkaita treenaajia mikä on toisaalta pienoinen ihme sillä nykyään näen harvemmin kovia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä. Kyllähän kovia penkkaajia, mavettajia sekä kyykkääjiä PTVGYM:llä näen mutta en enää läheskään niin usein kuin aikoinaan. Nimittäin kun menen tekemään ihan mitä tahansa laitetta niin joudun aina ottamaan puolet painoista pois mitä siinä on käytetty. Tämä vain sinällään ihmetyttää kun en tosiaan näe enään PTVGYM:llä kovempia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä.