Kenny Loggins - Danger Zone ja treeni luistaa hyvin mutta auttaako oikeasti musiikki treenaamiseen?

10.01.2018 - 23:01

Periaatteessa voisin sanoa, että kun olen kuunnellut Kenny Loggins - Danger Zone biisiä Top Gun elokuvan soundtrackiltä treeniä tehdessä niin sarjat ovat menneet hyvin. Käytännössä asia ei ole ihan näin, että yksi biisi voi tehdä ihmeitä vai voiko oikeasti? Tuossa pari viikkoa sitten sain tehtyä penkkiä 210kg painoilla muutamia toistoja, tällä viikolla sain tehtyä penkissä 200kg painoilla 5, 7 ja 5 toiston sarjat sekä vielä nyt kyykyssä 170kg painoilla viiden toiston setin muutaman kolmen toiston sarjan jälkeen. Näillä tämänlaisilla sarjoilla voisin juurikin puollustaa Kenny Loggins - Danger Zone kappaleen olleen ainakin toimiva. Tietenkin treenit ovat aina yksittäisiä eikä sillä ole niinkään väliä soiko korvissa toistoa tai sarjaa tehdessä musiikki tai ei vai onko tällä oikeasti väliä?

Minulla on tässä muutamia esimerkkejä nyt lähiajalta jolloin voin antaa tukea sille että tietty musiikki olisi auttanut treenissä. Näin on kyllä tuntunut käyvän jo vuosien ajan muutamia kertoja mutta on myös niitäkin kertoja jolloin olen kokeillut kuunnella samaa biisiä kun on kulkenut niin toisella kerralla ei ole välttämättä kulkenut yhtähyvin. Olen kyllä treenannut ilman musiikkia yhtä hyvin kuin musiikin kanssa eikä siinä niin ole eroa. 

Ainut suurempi ero minkä olen huomannut musiikin ja ilman musiikkia treenaamisessa on keskittyminen. Ainakin pidempien sarjojen kohdalla käsitreenissä tai jalkatreenissä. Vastaavasti olen myös huomannut biisin vaikuttavan tekemiseen negatiivisessa mielessä kun biisi on ollut huono tai liian hidastempoinen. Kun kuuntelee musiikkia kuulokkeista treenin aikana niin tällöin on vain helpompi keskittyä tekemiseen kun kaikki ulkopuolinen hälinä ja ääni ei kuulu ja näin ollen olen pystynyt paremmin keskittymään.

Musiikista puolestaan voi olla myöskin haittaa siinä mielessä, että nopeatempoisempi musiikki voi tarttua toistojen nopeuteen negatiivisessa mielessä kuten myöskin hidastempoinen musiikki voi hidastaa tekemistä. Musiikki voi siis tarttua puoleen tai toiseen tekemisen nopeuden kanssa. Mielestäni tämä asia tapahtuu helpommin aerobisen puolella kuten juoksussa tai pyöräilyssä jossa tempoa tarttuu nopeuteen. Itse en ole kuitenkaan niin salilla kuin juoksemisessakaan lähtenyt tekemään treeniä musiikin tahdissa niin tätä ongelmaa ei ole tapahtunut itselleni. Olen kuitenkin kuullut joillekin tätä tapahtuneen ainakin juoksun puolelta jossa nopeatempoinen musiikki on nostanut juoksuvauhtia.

Niin tai näin niin olen jotenkin varma siitä asiasta että musiikilla tai biisillä ei ole niinkään väliä. Ainakin tällä viikolla minulla oli penkissä ihan eri motivaattori kuin Kenny Loggins - Danger Zone biisi. Tämä johdattaa minut juurikin pois siitä, että biisi vaikuttaisi tekemiseen ainakaan suuresti. Olen tehnyt liikkeissä ennätyksiä sekä musiikilla että ilman musiikkia ja pidemmät sarjat on myös tullut tehtyä musiikin kanssa sekä ilman. Olen kuitenkin siitä hieman varma, että musiikki auttaa ainakin henkisellä puolella hieman. Varsinkin kun on latautumassa tekemään jotain "ihmeellistä" sarjaa tai tekemään suurilla painoilla. Juurikin kun on valmistautumassa tekemään jollain suurilla painoilla niin ainakin minulla on helpompi keskittyä kun en kuule mitään ylimääräistä ja saan keskittyä vain olennaiseen eli keskittymiseen. Olen huomannut, että esimerkiksi penkissä, kyykyssä sekä mavessa minun on oikeasti keskityttävä ennen toistoa tai sarjaa tehdessä.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Mayors Gym:llä mistä tuli kirjoitettua Mayors Gym kokemuksia. Se että mainitsin että en ole varma tulenko Mayorssilla enään käymään niin ei johdu itse salista vaan enemminkin siitä miten sinne pääsen. Lauantaina menin metrolla kun tulin siihen tulokseen että en nyt ala tutkimaan mihin sitä autoa saisi. Siellä lähellä on parkkihalli mutta en kyllä ala maksamaan parkista kun menen kuntosalille. Sitten siellä on ilmeisesti jotain parkkipaikkoja jossain mutta alue on niin outoa minulle että siihen oikeasti pitäisi käyttää aikaa ja tutkia asiaa.

Eilen tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors gym:llä treenaamassa. Tämä käynti Mayorssilla on ollut varmaan pisin ikinä suunnitelmissa ollut kuntosalilla käynti. Varmaan siitä asti kun muutin pääkaupunkiseudulle niin vähemmän tai hieman enemmän vähemmän käynti Mayorssilla on ollut ajatuksissa. Kuitenkaan mitään sellaista hinkua tai oikeasti suunnittelua Mayorssille menoon ei ikinä ole ollut ja varsinkaan alkuvuosina kun muutin pääkaupunkiseudulle niin en edes harrastanut saliturismia.

En ole nyt yhtään varma milloin aloin tuntemaan kipuja oikeassa kädessä kun tein penkkiä. Yhtenä päivänä en tuntenut kipuja ja seuraavana tunsin. Myöskin kivut alkoivat tuntua vasta silloin kun olin saanut tankoon painoja sen 160kg tai 180kg. Välillä tosiaan ei tuntunut mitään ja välillä sitten hieman jotain kun tein penkkiä 180kg tai yritin nostaa 200kg. Sitten yhdessä välissä taas kaikki kivut lähti kunnes siinä joskus marraskuun lopulla huomasin treenistä toiseen kipuja oikeassa kädessä. Ja kun on tälläinen jäärä niin penkkiähän ei jätetä tekemättä vaikka pieniä kipuja tuntuisikin. Ainoa niin silloin ei mennä niihin ihan maksimipainoihin ja katsotaan hieman tarkemmin sitä tekemistä.

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.