Selkätreeniä enemmän runttauksella ja käsitreeniä polttavilla sarjoilla
Tein viime viikolla sellaisen muutoksen aamulenkkeihin, että vaihdoin juostavaa reittiä. Tämän johdosta aamulenkeistä on tullut noin pari kilometriä pidempiä. Ei siis sinällään mikään radikaali muutos mutta kuitenkin muutos mitä en ole kyllä huomannut. Ehkä juoksukuntoni on sillä tavalla kohentunut, että tuolla parilla kilometrillä ei ole väliä suuntaan eikää toiseen. En ole mielestäni tätä muutosta nähnyt myöskään kuntosalitreeneissä. En ainakaan paljoa ja vaikea sanoa mikä johtuu aamulenkeistä ja mikä dieetistä. Mielestäni oli vain hyvä nähdä ja tuntea, että aamulenkin pituuden muuttaminen ei ole niinkään vaikuttanut mihinkään. Yhtenä aamuna oliko nyt tämän viikon maanantaina ensimmäisen kilometrin kohdilla tuntui sille, että olisiko mahdollisesti elämäni kunnossa. Juokseminen tuntui niin helpolle ja vaivattomalle. Paluu arkeen tapahtui kuitenkin hyvinkin nopeasti sillä tuosta ei mennyt kauaakaan kun juokseminen alkoi jo painamaan. Aluksi juokseminen alkoi painamaan sillain kun juokseminen alkaa painamaan. Hetken päästä rinnassani alkoi tuntumaan lauantain rintatreeni ja tämä ei ollut yhtään mukavaa. Kuitenkin loppumatkasta juokseminen oli näiden kipujen ja tuntojen jälkeen taas "normaalimpaa".
Voi olla, että olen elämäni kunnossa tulosten puolesta mutta voi olla hyvinkin, että en ole. Välillä juokseminen tuntuu helpolle ja rullaavalle, mutta en ole tehnyt yhtään raskasta juoksutreeniä tänä vuonna. Hallissa saatoin hieman kokeilla jotain, mutta ne olivat vain pieniä pyrähdyksiä. En ole siis treenannut kovaa juoksemista joten en tiedä missä juoksukunto oikeasti menee. Tulosta ajatellen minun pitäisi mennä juoksemaan puolimaraton ja puolimaratonia varten minun pitäisi alkaa juoksemaan vähintään kymmenen kilometrin lenkkejä. Mieluiten lähemmäksi viidenstoista kilometrin lenkkejä tai mielummin jopa yli. Huomasin tämän nimittäin viimeksi viime vuonna Vantaan puolimaratonilla. Vaikka olin juossut ahkerasti kymmenen kilometrin lenkkejä ja juoksu kuntoni oli siinä mielessä hyvä, että sain uuden ennätykseni niin väsymys iski siinä kahdentoista kilometrin kohdilla. Olin juossut liian paljon kymmentä kilometriä jolloin kroppa oli tottunut tähän. Sitten siinä kahdentoista kilometrin jälkeen mentiin alueelle mitä en ollut useasti juossut. Tämän johdosta minun pitäisi seuraavaa puolimaratonia varten juosta enemmän viidentoista kilometrin lenkkejä. Jos siis haluan parantaa tulostani kunnolla.
Kuntosalin puolella tekemisen taso ei ole laskenut ja keväällä huomasin sen, että kun treenaan kovilla kuudon toiston sarjoilla niin painot kyllä nousevat. Se tarvitsee sen pienen piikin jolloin treenaa painoilla ja lyhyemmillä sarjoilla minkä kautta voima kehittyy. Kun treenaa paljon supersarjoilla ja pitkillä sarjoilla niin maksimipainot vain tippuvat. Se vain riippuu mitä kuntosalitreeneiltä haluaa eikä minua enään painot niinkään kiinnosta vaikka kyllä se 200kg penkki siellä silmäkulmassa kiiltelee. 200kg penkistä on myös itselleni sellainen tulos mikä nyt hieman erottaisi tekijää normaalista kun onhan se hienompaa kun penkkiennätys alkaa kakkoisella kuin ykköisellä.