Satasella sata per jalka

16.11.2016 - 12:06

Eilen aamulla minun piti mennä juoksemaan aamulla ja herätyskin oli laitettu. Viikonloppusta oli kuitenkin jäänyt vähän univelkoa, koska kun heräsin maanantaina-aamuna olin todella väsynyt ja ensitöikseni muutin herätyksen tuntia myöhemmäksi. Minulla kävi myös sitten niin, että unohdin vaihtaa varsinaisen herätyksen ja heräsin backup herätykseen. Minulla kun on normaalisti käytössä normaali herätys iPhonessa ja backup herätys viisi minuuttia myöhemmin iPadissä. Minulla on käynyt nyt muutamia kertoja siten, että minun on pitänyt mennä aamulla juoksemaan, mutta olenkin jostain syystä vaihtanut herätyksen myöhemmäksi ja jättänyt lenkin väliin niin tällöinkin olen vaihtanut uuden herätyksen kumpaankin laitteeseen. Tuo backup herätys on kyllä hyvä, koska joskus voi tapahtua jotain miksi normaali herätys ei toimi. Akkuloppu tai muuten vaan jotain esimerkiksi joskus minulla on vain hävinnyt kaikki äänet iPhonesta niin herätysääni ei ole sitten kuulunut. No kuitenkin minulta jäi maanantaina aamulenkki väliin joka taisi kuitenkin olla hyvä asia, koska sain välipäivän treeneistä.

[[{"fid":"157","view_mode":"media_adaptive","fields":{"format":"media_adaptive","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media","attributes":{"height":"281","width":"327","class":"adaptive media-element file-media-adaptive"}}]]

Tänään aamulla menin sitten juoksemaan ja eilinen vaikutti myös. Jos olisin käynyt eilen juoksemassa niin en ehkä olisi tänään mennyt tai ainkin olisin juossut vähemmän mitä juoksin. Olin jo hyvissä ajoin päättänyt juoksevani kasin enkä pidempää, koska illalla oli vuorossa jalkatreeni. Minun oli tästä syystä tarkoitus juosta lenkki kevyemmin mitä tulin juoksemaan. Juoksin ensimmäisen kilometrin noin 6.30min joka sekin oli jo vähän lujempaa mitä luulin. Ajattelin jatkaa samaan tahtia, mutta jostain syystä vauhti nousi 6.13min. Tämän jälkeen ajattelin laskevani vauhtia, mutta vauhti pysyi vielä samana. Kolme kilometriä mennyt ja olin jo juossut paljon kovempaa mitä olin ajatellut. Minulla alkoi vain ajatukset kulkemaan siitä juoksenko jalat alta iltaa varten? Kolmosen jälkeen tuli vähän ylämäkeä sun muuta ja tuolloin vauhti tippui ja nelosen aika olikin 6.44min. Tässä kohtaa myös jätin katsomatta kelloa joten en tiennyt tätä kilometri aikaa kuin vasta juoksun jälkeen. Tämän jälkeen juoksu rullasi vähän turhankin kevyesti ja kilometri meni 5.45min. Tämän jälkeen tietoisesti laskin vauhtia ihan huomattavasti, mutta siltikin loput kilometrit menivät alle 6.15min aikaan.

Aamun juoksu oli sinällään ihan kevyttä, mutta pace oli suunniteltua nopeampi. Vähän juoksun jälkeen jaloissa alkoi tuntumaan hieman väsymystä, mutta päivän mittaan väsymys oli hävinnyt. Illalla kuntosalilla en edes huomannut juoksua.

[[{"fid":"155","view_mode":"media_adaptive","fields":{"format":"media_adaptive","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media","attributes":{"height":"263","width":"350","class":"adaptive media-element file-media-adaptive"}}]]

Illan kuntosalin aloitin yhden jalan jalkaprässillä. Iskin prässiin 100kg ja aloin vain tekemään toistoja. Ennen toistojen tekemistä en ollut ajatellut sarjojen tai toistojen pituuksia vaan aloin vain tekemään toistoja. Tein ihan normaalilla tyylilläni eli kymmenen toistoja ja jalan vaihto. Kun olin tehnyt molemmilla jaloilla neljäkymmentä niin aloin miettimään tekisinkö pari kolme sarjaa 50 toiston sarjoa. Tämä ajatus muuttui sen jälkeen kun olin tehnyt viisikymmentä per jalka niin ajattelin vain tehdä niin paljon kuin menee. Olisikohan ollut 80:nen kohdalla kun päätin tehdä sata per jalka ja enempää ei olisi edes varmaan mennytkään tai en olisi uskaltanut yrittää. Alkoi meinaan ihan mukavasti painaa 80+ toistomäärillä. Kun sain sata täyteen niin olin aivan puhki ja teki mieli vain jäädä prässiin makoilemaan, mutta hyvin nopeasti nousin pystyyn. Kun nousin pystyyn niin seisominen ja käveleminen oli vaikeaa ja aloin vain "steppaamaan" eli veryttelemään jalkoja. Yritin vain pysyä hetken aikaa liikkeessä ja saada jalat aukeamaan. Samalla minulle aikoi tulemaan huono olo mikä vain paheni treenin edetessä. Toisena liikkeenä tein pohkeet istuen missä pääsin vähän lepäämään ja muutenkin rauhoittumaan. Pohkeiden jälkeen aloin tekemään takareisipotkuja mikä vain sarja sarjalta huononsi oloa sekä väsymystä. Vaikka olo oli melkein treenin alusta asti huono niin fiilis oli loistava ja ilme oli hyvä. Takareisipotkujen jokainen sarja vain huononsi oloa, mutta onneksi viimeinen liike oli etureidet etureisikoneessa joka oli taas vähän helmpompi. Voisi sanoa, että pari rakasta liikettä missä olo huononi ja pari vähän helpompaa liikettä missä olo tasaantui.

Minun oli tarkoitus käydä kaupassa treenin jälkeen, mutta olon ollessa mikä oli niin päätin jättää kauppareissun väliin. Kuitenkin kävellessäni kotio olo vain parani ja päästyäni kotiin niin olo oli jo hyvä. Tänään treeni meni todellakin hyvin ja ihan varmuuden vuoksi en edes ajattele meneväni huomenna juoksemaan. 

Sain jälleen nostettua kerran penkin tulostason 2 alkaviin lukemiin ilman mitään ihmeellisyyksiä mistään progressiosta puhumattakaan. Maaliskussa kun pääsi tekemään kolme iltana viikossa tunnin "treenejä" niin minun käytännössä piti tehdä "turva" penkkiä eli käyttää sellaisia painoja ja toistomääriä mitä pystyn ilman spotteria rauhallisesti tekemään. Tämä johti tietenkin siihen, että penkin tuloskäyrä lähti alaspäin suhteessa kyykkyyn ja maastavetoon missä

Kirjoittelin jo treenaaminen rajoituksien kanssa vs normaalisti tuloksellisesti eli miten huomasin ja koin treenit tuloksien näkökulmasta tunnin rajoituksilla vs ilman rajoituksia. Nyt on vuorossa yleinen näkemys tai varmaankin miten rajoituksien kanssa ja ilman rajoituksia vaikutti henkisesti. Olen jo moneen kertaan sanonut ja kirjoitellut eri kirjoituksissa kuinka heti ensimmäisessä treenissä rajoituksien aikana huomasin, että ei tästä tule mitään. Näin ollen

Maaliskuussa tuli treenattua nelisen viikkoa vain kolmena iltana tunnin treenejä kunnes lähdin totaalista salikieltoa pakoon maalle missä pääsi treenaamaan oikeastaan ilman rajoituksia. Heti ensimmäisessä treenissä rajoituksien aikana milloin piti varata etukäteen tunnin aika niin huomasin asioita. Heti ensimmäisessä treenissä maalla ilman rajoituksia huomasin eri asioita kuin rajoituksien aikana ensimmäisessä treenissä. Nämä asiat olivat täysin vastakohtia

Olen nyt käynyt neljänä viimeisenä sunnuntaina juoksemassa minkä lisäksi olen käynyt juoksemassa pari kertaa muulloin. Tämän on mahdollistanut se, että kuntosalille ei ole päässyt normaaliin tapaan eikä treenitkään ole olleet normaaleita. Kun treenien välissä on enemmän taukoa niin tällöin olen voinut paremmin muita treenejä. Muistan kyllä ne ajat kun kävin aamuisin aktiivisesti juoksemassa ja illalla olin sitten kuntosalilla. Varsinkin jonain aamuna

Itse menetin jo heti ensimmäisessä max tunnin kuntosalitreenissä treenimotivaation eikä se ole tuosta mihinkään muuttunut vaan päin vastoin. Nykyisin tuntuu sille, että on pakonomaista käydä tekemässä kolmena iltana se tunnin kuntosalitreeni minkä jälkeen on normaalia enemmän aikaa tehdä jotain. Tunti ei itselleni riitä jos mietitään asiaa ihan miltä kannalta tahansa. En ehdi lämmittelemään kunnolla, kello tikittää kokoajan niin se laittaa kiirehtimään sekä