Pientä vertailua Ruotsin ja Suomen välillä kertoo sen, että Ruotsi on mukavampi paikka

16.11.2016 - 12:06

Mitä minulle jäi Ruotsin reissusta käteen? Treenien saralta ei niinkään mitään ihmeellistä sillä treenit noudattivat aikalailla samaa kaavaa millä tavalla olen nyt treenannut. Treeneissä en alkanut niin sanotusti kikkailemaan tai kokeilemaan mitään ihmeellisiä uusia asioita. Lähinnä kokeilin laitteita ja välineitä joita en normaalisti pääse käyttämään, mutta mitään uusia liikkeitä en lähtenyt tekemään. En viitsinyt lähteä kikkailemaan treenien kanssa sillä ympäristö oli minulle aivan uusi. Samalla tämä oli nyt ensimmäinen kerta kun olin edes treenaamassa kunnolla ulkomailla.

Sinällään en edes huomannut treenaavani Ruotsissa muutoinkin kuin, että ihmiset vain puhuivat Ruotsia. Keskukset olivat sinällään hyvin samantapaisia kuin mitä ne ovat Suomessa. Ainoa  ero Ruotsin ja Suomen keskuksissa vain on se, että Ruotsin keskukset ovat vain yleisesti parempia. Yleisesti parempia yleisellä tasolla sillä en lähde niinkään vertaamaan keskuksia toisiinsa kun en edes käynyt ”kuin” kolmessa keskuksessa.

Olin tehnyt ennen matkaani hieman esitutkimusta mille kuntosaleille minun kannattaisi matkalla mennä. En nyt ole varma sitten oliko tuo nyt vain sattumaa / tuuria, mutta mielestäni kävin juuri sellaisilla keskuksilla mitkä olivat minulle sopivia. Olen vain saanut hieman siihen suuntaan olevia mielikuvia Ruotsin keskuksista, että osa keskuksista olisi enemmän crossfittiin suunnattuja toiminnallisempia kuntosaleja. Kaikilla näillä kolmella käymälläni kuntosalilla Suomen keskuksiin nähden yksi tai oikeastaan kaksi asiaa oli selvästi paremmin. Kuntosaleilla oli kunnon vapaatanko- sekä käsipainoalueet joilla mahtui treenaamaan kunnolla ja siellä oli myöskin tilaa.

En tiedä johtuiko paremmat vapaatanko- sekä käsipainoalueet siitä, että niillä oli paljon enemmän treenaajia kuin laitteilla. Minusta tuntui joka kerta kun olin treenaamassa, että väki oli käsipainoilla ja tangoilla. Laitteet olivat käytännössä joka kerta suhteellisen vapaina ja niitä pääsi rauhassa käyttämään. Suomessa on mielestäni hieman toisin ja ihmiset käyttävät enemmän laitteita kuin vapaita painoja.

Tuo olikin se asia mikä teki Ruotsin keskuksista parempia verrattuna Suomen keskuksiin. Jos vertaa välineitä ja laitekantaa niin ne ovat lähellä toisiaan vaikkakin Ruotsissa oli myös välineitä joita en ole nähnyt Suomen keskuksissa. Erilaisia kahvoja ja tankoja oli lähellä tekopaikkoja eikä niitä tarvinnut etsiä eri puolilta kuntosalia. Laitekanta oli ihan kuntosali kohtainen eivätkä kaikki laitteet Ruotsissakaan olleet hyviä. Myöskin kuntosaleilla oli laite puutteita riippuen millä kuntosalilla oli.

Yleisellä tasolla kuntosalit ovat muutoin aika lähellä toisiaan minkä johdosta ainakin omasta mielestäni Ruotsissa oli helppo treenata. Lähtökohtaisesti en odottanut suuria eroja kuntosalien välillä joita ei niinkään siis ollut. Lähinnä tuo ero oli juurikin siinä, että olin Tukholmassa enkä Espoossa tai Helsingissä. Maiseman vaihto oli suurin syy lähteä treenaamaan hieman pidemmälle. Käytännössä sama sama asia oli muutama viikko sitten kun kävin Kuopiossa vaikka silloin syy oli päästä käymään / treenaan työkaverin kanssa.

Ylipäätänsä reissusta jäi vain positiivinen fiilis päälle ja lähdettyäni Ruotsista aloin vain miettimään, koska seuraavan kerran? Täytyy kyllä sanoa, että kaikki meni reissulla putkeen. Otin oikean määrän tavaroita mukaan ja tähän asiaan auttoi hyvin Kuopion reissu. Kuopiossa minulla oli mukanani tavaraa minkä katsoin siellä olevan ylimääräistä niin en sitten ottanut näitä mukaan Ruotsiin. Muutenkin pakkaamisen suhteen Kuopion reissu toimi loistavana testinä. Hotellihuone ja laivan hytti olivat juuri sellaisia joiden niiden oletin niiden olevan. Hinta ja informaatio huoneesta sekä hytistä osui kyllä yhteen ja sanoisin hotellin sekä laivan olleen hintatasoon nähden hyvät. Ainakin siihen nähden mitä hain yöpymiseltä ja kun olin yksin reissussa niin en tarvinnut mitään ihmeellistä. Muutoinkaan en ajatellut oleskelevani hotellihuoneessa tai hytissä yhtään sen enempää mitä niissä olin.

Muutoin huomasin pieniä eroja ja muutoinkin eroja kulttuurissa verrattuna Suomeen. Tämä reissu oli samalla itselleni ensimmäinen kerta Ruotsin maaperällä joten minulla ei ollut oikein kunnollista kuvaa ruotsalaisesta kulttuurista saati sitten salikulttuurista. Samalla tuli siis hieman opittua ruotsalaista kulttuuria niin yleisesti kuin kuntosalilla. Kyllähän nuo menevät yksi yhteen eli yleinen kulttuuri ja salikulttuuri. Ruotsalaiset ovat vain ystävällisempiä ja saavat asiansa ilmaistua toisin kuin Suomessa. Salillakin kyllä tultiin reippaasti puhumaan kun oli jotain kysyttävää toisin kuin pääkaupunkiseudulla ollaan tuppisuina ja v-mäinen ilme kasvoilla. Suomessakin on salikulttuuri erilaista ainakin kun vertaan muita kaupunkeja joissa olen ollut treenaamassa. Pääkaupunkiseutu on vain se paskin. 

Eilen sain taas todistaa ego treenaamista kun jalkaprässiin oli ladottu kaikki painot mitä vain jalkaprässin läheltä oli saatavilla. Painot eivät riittäneet edes yhteen riviin vaan painoja oli sitten laitettu kahdelle riville eli kai siinä sitten oli joku 500kg tai jopa enemmän. En yhtään tiedä kun en ole tehnyt jalkaprässiä vuosiin ja silloinkin kun olen niin ihan maksimissaan jotain 400kg. Yleisesti jalkaprässissä tein 200kg - 300kg painoilla kun haluan pitää kontrollin, pysäytyksen alhaalla sekä vähintään sen kaksikymmentä toistoa per sarja ellei kyykyn lämmittelyssä tehtyä jalkaprässiä lasketa missä tein aikoinaan kymmenen toistoa per painot.

Viikko sitten lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors Gym:llä ja nyt eilen tuli käytyä Pitäjänmäen PTVGYM:llä tekemässä jalkatreenit. Mayors Gym:llä tuli siis käytyä ensimmäistä kertaa ikinä ja nyt PTVGYM:llä tuli tehtyä kyykkyä pitkästä aikaa ketjuja käyttäen. Kummankin jalkatreenin trendi oli sama vaikka olosuhteet ja ympäriöstöt olivat eri. Kumpikin jalkatreeni sujui todella hyvin sillä sain kyykättyä kummassakin treenissä joko ennätyksen tai lähelle ennätystä vaikka viikolla ensimmäinen jalkatreeni meni heikosti tai ollut muuten odotukset korkealla.

Viikko toisensa jälkeen kuntosalille on itsensä löytänyt vähemmän ja vähemmän treenaajia. Tämä on normaali merkki siitä että uuden vuoden lupaajat luovuttavat. Toisaalta tämä on hyvä asia itselleni ja niille monille muille ketkä eivät oikein välitä näistä lupaajista vaan tykkäävät olla hieman rauhallisemmalla salilla treenaamassa. Tammikuussa kun kuntosalille on sinällään ei niin mukava aina mennä kun se voi olla niin täynnä ettei siellä mahdu tekemään mitään tai voi joutua odottamaan todella pitkäänkin.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Mayors Gym:llä mistä tuli kirjoitettua Mayors Gym kokemuksia. Se että mainitsin että en ole varma tulenko Mayorssilla enään käymään niin ei johdu itse salista vaan enemminkin siitä miten sinne pääsen. Lauantaina menin metrolla kun tulin siihen tulokseen että en nyt ala tutkimaan mihin sitä autoa saisi. Siellä lähellä on parkkihalli mutta en kyllä ala maksamaan parkista kun menen kuntosalille. Sitten siellä on ilmeisesti jotain parkkipaikkoja jossain mutta alue on niin outoa minulle että siihen oikeasti pitäisi käyttää aikaa ja tutkia asiaa.

Eilen tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors gym:llä treenaamassa. Tämä käynti Mayorssilla on ollut varmaan pisin ikinä suunnitelmissa ollut kuntosalilla käynti. Varmaan siitä asti kun muutin pääkaupunkiseudulle niin vähemmän tai hieman enemmän vähemmän käynti Mayorssilla on ollut ajatuksissa. Kuitenkaan mitään sellaista hinkua tai oikeasti suunnittelua Mayorssille menoon ei ikinä ole ollut ja varsinkaan alkuvuosina kun muutin pääkaupunkiseudulle niin en edes harrastanut saliturismia.