Maastaveto nousee pikkuhiljaa tauon jälkeen ja uusi maastaveto tavoitteeni

02.05.2020 - 12:40

Maastavetokin alkaa pian loksahtelemaan paikoilleen neljän viikon tauon ja kolmen viikon treenaamisen jälkeen. Noin tasan pari kuukautta sitten maaliskuun ensimmäisinä päivinä sain tehtyä maastavedossa pitkästä aikaa uuden ennätyksen kun 285kg nousi uudeksi ennätyksekseni. Olen tainnut saada 280kg nostettua ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten? Tuon ensimmäisen 280kg noston jälkeen olen saanut ainakin kerran toistettua 280kg normaalilla tyylillä ja kerran ilman vyötä. Olen siis saanut nostettua 280kg maastavedossa kolme kertaa minkä aloin metsästämään 300kg.

300kg metsästys tapahtui pari vuotta sitten jolloin se meni liikaakin päähäni. Yritin huonoilla ja huonoimmilla päivillä vain saada sen 300kg maastavedossa vaikka päivä tuntui olevan mitä on. Minulla oli vain päässäni pakko saada nostettua 300kg asenne mikä pilasi parin vuoden takaiset maastavetotreenit. Kun ajattelee nostavansa 300kg niin silloin myöskin tekee treenin sen pohjalle, että on nousemassa 300kg. Tuohon kun lisätään pakkomielle 300kg niin olin vain päättänyt ennen treenin aloittamista nostaa tänään 300kg vaikka päivän kunto olisi sanonut ihan muuta. Tämän johdosta välillä hypin lämmittelypainoja ja yritin mennä hyvin vähällä 300kg painoihin. Tuloksena oli aina epäonnistunut treenit.

Epäonnistumisen jälkeen on vähän kaksi kaksipiippuinen juttu jatkaa kyseistä liikettä missä on epäonnistunut. Toisaalta olisi kiva päättää liike onnistumiseen, mutta epäonnistumisen jälkeen voi olla hyvin vaikea saada motivaatio pienempiin painoihin ja mitkä ne painot olisivat onkin sitten toinen asia. Itse olen päätynyt kumpaakin ratkaisuun ja kyllä se on parempi päättää liike onnistumiseen kuin epäonnistumiseen mutta millä painoilla ja kuinka monta toistoa lähdet tekemään onkin se vaikeampi asia. Varsinkin maastavedossa on hyvin vaikea tietää paljonko epäonnistuminen on vaatinut niin fyysisiä kuin henkisiä voimia. Sinun on vain katsottava päivän kuntoa ja viime treeneissä saatuja sarjoja joiden pohjalta päätät painot sekä toistomäärät. 

Ensimmäinen maastavetotreeni meni neljän viikon tauon jälkeen todella surkeasti ja 220kg nostaminen tuntui jopa huonommalta kuin 285kg nostaminen. Seuraavassa treenissä sain nostettua 240kg mutta sekään ei tuntunut hyvälle tai helpolle. Kolmas maastavetotreeni olikin  sitten ehkä se kaikkein surkein tai ainakin se tuntui kaikkein väsyneimmältä. Syy saattaa olla se, että juuri tuohon aikaan olin tehnyt paljon enemmän treenejä tiheämmin kuin alussa. Alussa tuli käytyä vähemmän kuntosalilla ja pidettyä jopa välipäiviä kun viime aikoina meno on alkanut muistuttamaan enemmän treenejä ja vähemmän välipäiviä tyyliä.

Kolmannessa maastavetotreenissä sain nostettua 210kg ja tarkoitukseni tämän jälkeen nostaa 250kg. Kuitenkin tuo 210kg tuntui niin raskaalle, että katsoin olevan parempi jättää 250kg myöhempään ajankohtaan. Meinasin samalla lopettaa koko maastavedon tuohon 210kg raskaasti nostettuun toistoon mutta onnekseni päätin tehdä vielä lisää 210kg painoilla. En muista mitä lähdin edes yrittämään. Yhtä toistoa, kolmea toistoa mutta lopulta kiskoin väkipakolla viisi toistoa minkä jälkeen olin todella puhki. Tein tauon jälkeen ensimmäistä kertaa enemmän kuin kolme toistoa maastavedossa. Lopetin maastavedon tuohon kyseiseen sarjaan sillä jos olisin lähtenyt tekemään toistoa viiden toiston sarjaa niin samalla olisin lähtenyt hakemaan kolmatta niin kokemus kyllä sanoo, että jotain olisi saattanut tapahtua.

Jotenkin sitten tällä viikolla kaikki on alkanut loksahtelemaan paikoilleen. Ensiksi alkuviikosta sain kyykyssä tehtyä 220kg painoilla kolme toistoa, penkissä sain nostettua raakana 200kg ja heti perään sain maastavedossa nostettua 260kg. Eräällä tavalla olen tyytyväinen 260kg nousemiseen, mutta toisaalta en. Olen tyytyväinen saadessani nostettua maastavedon 220kg painoista 260kg painoihin kolmessa viikossa mutta samalla minulla painaa se, että sain juuri ennen tätä paskaa uuden ennätyksen 285kg. Lähinnä se, että aloin jo hieman ajattelemaan omaa painajaistani eli 300kg. Sinä päivänä kun 285kg nousi niin kyllä ajatuksen siirtyivät 300kg nostamiseen mutta tällä kertaa toisella ja maltillisemmalla tyylillä kuin pari vuotta sitten. Pari vuotta sitten jätin 285kg, 290kg sekä 295kg väliin ja hypin suoraan 270kg jälkeen 300kg sillä en antanut silloin kyseisille painoille arvoa. Tällä hetkellä haluan ensiksi saada uudeksi ennätyksekseni 290kg mistä voin alkaa sen jälkeen rakentamaan sitä oikeaa 300kg hakua.

Toisaalta tässä kun tuli nyt neljä viikkoa taukoa ja olen alkanut jälleen treenaamaan niin olen kylläkin asettanut maastavetoon tavoitteeksi 320kg. En oikeasti pidä ennätyksistä mitkä ovat tasalukemia sillä jos kysyy ennätystä ja sanot tasalukeman niin joku ei välttämättä usko sitä. No ei tämä ole se syy vaan omasta mielestäni ennätys kuullostaa paremmalta kun se ei ole tasana 200kg tai 300kg. Siksi aikoinaan nostin penkkiennätyksen muistaakseni suhteellisen nopeasti pois tasan 200kg:sta mutta en ole varma oliko se suoraan 210kg vai sainko 205kg sillä en oikein harrasta aina 5kg nousuja vaan meen 10kg nousuilla tai ei mitään.

 

Viikko toisensa jälkeen kuntosalille on itsensä löytänyt vähemmän ja vähemmän treenaajia. Tämä on normaali merkki siitä että uuden vuoden lupaajat luovuttavat. Toisaalta tämä on hyvä asia itselleni ja niille monille muille ketkä eivät oikein välitä näistä lupaajista vaan tykkäävät olla hieman rauhallisemmalla salilla treenaamassa. Tammikuussa kun kuntosalille on sinällään ei niin mukava aina mennä kun se voi olla niin täynnä ettei siellä mahdu tekemään mitään tai voi joutua odottamaan todella pitkäänkin.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Mayors Gym:llä mistä tuli kirjoitettua Mayors Gym kokemuksia. Se että mainitsin että en ole varma tulenko Mayorssilla enään käymään niin ei johdu itse salista vaan enemminkin siitä miten sinne pääsen. Lauantaina menin metrolla kun tulin siihen tulokseen että en nyt ala tutkimaan mihin sitä autoa saisi. Siellä lähellä on parkkihalli mutta en kyllä ala maksamaan parkista kun menen kuntosalille. Sitten siellä on ilmeisesti jotain parkkipaikkoja jossain mutta alue on niin outoa minulle että siihen oikeasti pitäisi käyttää aikaa ja tutkia asiaa.

Eilen tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors gym:llä treenaamassa. Tämä käynti Mayorssilla on ollut varmaan pisin ikinä suunnitelmissa ollut kuntosalilla käynti. Varmaan siitä asti kun muutin pääkaupunkiseudulle niin vähemmän tai hieman enemmän vähemmän käynti Mayorssilla on ollut ajatuksissa. Kuitenkaan mitään sellaista hinkua tai oikeasti suunnittelua Mayorssille menoon ei ikinä ole ollut ja varsinkaan alkuvuosina kun muutin pääkaupunkiseudulle niin en edes harrastanut saliturismia.

En ole nyt yhtään varma milloin aloin tuntemaan kipuja oikeassa kädessä kun tein penkkiä. Yhtenä päivänä en tuntenut kipuja ja seuraavana tunsin. Myöskin kivut alkoivat tuntua vasta silloin kun olin saanut tankoon painoja sen 160kg tai 180kg. Välillä tosiaan ei tuntunut mitään ja välillä sitten hieman jotain kun tein penkkiä 180kg tai yritin nostaa 200kg. Sitten yhdessä välissä taas kaikki kivut lähti kunnes siinä joskus marraskuun lopulla huomasin treenistä toiseen kipuja oikeassa kädessä. Ja kun on tälläinen jäärä niin penkkiähän ei jätetä tekemättä vaikka pieniä kipuja tuntuisikin. Ainoa niin silloin ei mennä niihin ihan maksimipainoihin ja katsotaan hieman tarkemmin sitä tekemistä.

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?