Kyykkyä 220kg painoilla kolme ykköstä kun toinen sanoi, että pystyn siihen

27.10.2018 - 00:58

Mitä tapahtuukaan kun ei itse "päätä" millä painoilla tekee tai oikeastaan millä painoilla jatkaa? Sitä ei voi tietää ennenkuin sen on tehnyt. Tuossa voi käydä huonosti tai sitten siinä voi käydä hyvin kuten minulla kävi keskiviikkona kyykyssä. Kun tein lämmittelyitä jalkaprässissä niin huomasin jaloissa olevan pieniä kipuja / jalkojen olevan hieman jumissa. Tästä johtuen yritin lämmitellä jalat paremmin kuin normaalisti mikä tarkoitti sitä, että sekoitin nopeita ja hitaita toistoja ihan sen mukaan mikä tuntui jaloissa paremmalle. Mielestäni nopeatempoiset toistot avaavat jalkoja paremmin kun jalat ovat jumissa sekä hitaat toistot auttavat kun jalkoihin hieman sattuu. Samalla kun teen hitaita toistoja niin jalat alkavat paremmin tottua painoihin kun kevyemmät painot saa tuntumaan raskaammalle.

Sama juttu jatkui kun aloin tekemään kyykkyä. Ensimmäiset sarjat menivät lämmitellessä sillä polvissa ja jaloissa tuntui pieniä kipuja ja muutenkin sille, että kyykkääminen olisi raskasta. En muista missä kohtaan tajusin että tänään voisinkin saada kyykättyä ihan hyvin mutta mitä enemmän sain toistoja alle niin sitä paremmalle tekeminen tuntui. Tämän takia onkin tärkeä ottaa monia lämmittelysarjoja ennen varsinaista tekemistä. Itselläni ottaa välillä sen viisi - kuusi sarjaa päästä kunnolliseen kyykky kuntoon kun moni on saanut tehtyä koko kyykyn tuossa ajassa lämmittelyineen. Sanoisin että mitä enemmän käyttää aikaa lämmittelyyn niin sen paremmin kyykky tulee menemään.

Päädyin lopulta tekemään 220kg painoilla kyykkyä joilla hain ensimmäisellä sarjalla kahta - kolmea toistoa. Kuitenkin jo ensimmäisen toiston jälkeen huomasin, että on edes turha yrittää tehdä enempää. Olin tuon toiston jälkeen pettynyt kun en saanut tehtyä edes kahta toistoa 220kg painoilla. En edes muista mikä oli tämän jälkeen oma visioni tulevasta, mutta spotterin mielestä minun kannatti tehdä vielä toinen ykkönen 220kg painoilla. Kun spotteri oli tätä mieltä niin sitten tein toisen ykkösen 220kg painoilla minkä jälkeen taisin kysyä spotterilta, että teenkö vielä kolmannen ykkösen.

Päädyin lopulta tekemään kolme ykköstä 220kg painoilla millaista en ole koskaan tehnyt aikaisemmin. Olen tainnut nostaa kerran vai kaksi kertaa ikinä 220kg painoilla ykkösen minkä lisäksi olen nostanut 225, 230kg sekä 240kg nostot. 220kg on siis itselleni aika maksimitulos tällä hetkellä ja kun sain sen kolme kertaa saman treenin sisällä olin ihan tyytyväinen tekemiseen. Kuitenkin kun en saanut ensimmäisellä kerralla kahta tai kolmea toistoa niin en voi olla sinällään tyytyväinen tekemiseen. 220kg painoilla pitäisi saada enemmän toistoja jos haluan parantaa kyykkytuloksia eskä olen saanut 200 sekä 210kg painoilla kuitenkin viiden - seitsemän toiston sarjoja.

Keskiviikkona kaikki meni siis hyvin kun kuuntelin toista henkilöä. Jos olisi mennyt oman suunnitelman mukaan niin olisin jättänyt 220kg nostot tuohon ensimmäiseen enkä olisi saanut yhteensä kolmea ykköstä. Välillä onkin hyvä kuunnella toista jos hän on katsonut sivusta tekemistä tai ollut varmistamassa toistoa / sarjaa jolloin hän on nähnyt tekemisen kokonaiskuvan miltä tekeminen näyttää ulospäin. Ainakin itselläni tuntemus ja miltä tekeminen ulospäin oikeasti näyttää eivät vastaa toisiaan. Olen tämän huomannut monia kertoja maastavedossa sekä kyykyssä kun olen katsonut tekemistäni videolta. Välillä kun tekeminen tuntuu vaikealle ja raskaalle niin todellisuudessa se ei ole sitä. Tuolloin videokuva ja toisen tulkinta auttaa valoittamaan asiaa.

Tietenkin kaikki voi mennä pieleen siinä, että tekeminen on näyttänyt helpolta ulospäin mutta todellisuudessa se on ollut raskasta. Tällöin voi käydä juuri päinvastoin ja lopputuloksena voi tulla loukkaantuminen tai epäonnistuminen. Tämän takia pitääkin itse tietää onko järkevää lähteä tekemään lisää sarjoja tai jopa lisätä painoja vaikka näkisi oman tekemisen videolta tai toinen sanoisi äskeisen toiston / sarjan menneen helposti. Varsinkin jos kyseessä on toinen henkilö niin tällöin tärkeässä roolissa on myös toisen tuntemus tai tuntemus yleisesti kyseisestä liikkeestä.

Aina ei kannata lähteä siihen mukaan mitä toinen sanoo, mutta välillä kannattaa. Varsinkin mitä enemmän tietää omista kyvyistä ja mitä enemmän treenivuosia on takana niin se on helpompi lähteä tekemään jotain sellaista mitä toinen ehdottaa. Kuitenkin on hyvä tietää omat rajat. Ennätys nostot tai sarjat ovat asia sikseen ja ne ovat ihan oma lukunsa ja ne on tullakseen jos ne tulee. Ennätykset ovat kuitenkin aina ennätyksiä mutta niissäkin pitää tietää pystyvänsä sellaiseen suoritukseen jolla ne tulevat eikä vain sillä periaatteella, että toinen sanoo. 

Kesäloman aikana aloin "rikkomaan" kuntosalitreenejä sillä tavalla että lähdin enemmän pois kaavamaisista treeneistä. Samoin olen tehnyt aikaisempina vuosina että juurikin lomalla ja muutenkin siihen kesällä olen vaihtanut tyyliä miten olen kuntosalitreenejä suorittanut. Tämä on johtunut periaatteessa kahdesta eri syystä mutta käytännössä yhdestä syystä. Ensinnäkin olen käynyt kesäisin treenaamassa PTVGYM:llä enemmän tai toisekseen olen käytännössä kesän aikana poissa kotoa kuudesta kahdeksaan viikkoa.

Miksi "höpö höpö" / kevyt treeni tuntuu todella paljon raskaammalle kuin kova treeni? Olen tästä asiasta mielestäni jo kirjoittanut monessa kirjoituksessa mutta tämä asia nousi taas esille kesällä treenatessa. Mielestäni tässä on kaksi syytä mitkä vaikuttavat siihen että tuollainen "höpö höpö" on laittanut minut todella lujille. Ei varsinaisesti vielä treenin aikana mutta treenin jälkeen kun olen päässyt kotio. Monesti kun olen tehnyt "höpö höpö" treenin syystä tai toisesta niin se ei ole välttämättä vielä tuntunut kuntosalilla mitenkään ihmeellisesti mutta sitten kun olen kotiutunut treenistä niin sitten väsymys on iskenyt pahemman kerran.

Minulle tuli mahdollisuus käydä Turun PTVGYM:llä niin ajattelin tarttua siihen. Pari vuotta sitten vein äitini Turkuun konserttiin ja menin siksi aikaa Turun PTVGYM:lle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kävin Turun PTVGYM:llä mistä kirjoittelinkin PTVGYM Turku kokemuksia. Minulle jäi tuosta ensimmäisestä kerrasta hyvät kokemukset ja hieman lannisti palata takaisin Pitäjänmäen PTVGYM:lle tuon kerran jälkeen. Toinen käynti Turun PTVGYM:lle tapahtui tämän vuoden juhannus reissulla Vammalaan kun päätin tulla Turun kautta takaisin kotiin. Tämä toinen kerta olikin itselleni pienoinen pettymys mutta se saattoi myös johtua siitä että kyseessä oli lauantai-iltapäivä kellon ollessa vasta 14 aikaan. Miten sitten nyt kolmas käynti Turun PTVGYM:llä näytti ja kertoi?

Siis tämähän alkaa olemaan kulttuuri shokki kun palaa takaisin kotio ja käy tekemässä treenin Pitäjänmäen PTVGYM:llä. Kun on vajaa neljä viikkoa tottunut treenaamaan Vammalassa sekä Tampereen Loaded:lla sekä Tampereen PTVGYM:llä missä ihmiset osaavat käyttyätyä niin paluu kotiin ja Pitäjänmäen PTVGYM:lle on kyllä. Olen jo kaikenlaista Pitäjänmäen PTVGYM:llä nähnyt: kusiset wc:t, kusiset suihkut, oksennusta wc:n lattialla sekä teineillä kuset housuissa kuntosalilla mutta tämän päiväinen menee kyllä ihan omaan luokkaansa.

Kirjoittelin tuossa viimeksi PTVGYM Pitäjänmäki kokemuksia kun treenaa päivittäin niin siinä jätin yhden asian mainitsematta. Pitäjänmäen PTVGYM:llä tuntuu käyvän vain voimakkaita treenaajia mikä on toisaalta pienoinen ihme sillä nykyään näen harvemmin kovia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä. Kyllähän kovia penkkaajia, mavettajia sekä kyykkääjiä PTVGYM:llä näen mutta en enää läheskään niin usein kuin aikoinaan. Nimittäin kun menen tekemään ihan mitä tahansa laitetta niin joudun aina ottamaan puolet painoista pois mitä siinä on käytetty. Tämä vain sinällään ihmetyttää kun en tosiaan näe enään PTVGYM:llä kovempia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä.