Kuntosalilla epäonnistumisien kautta voittoon vai alamäkeen?

16.10.2022 - 13:08

Tällä viikolla epäonnistuin tuli jälleen pari epäonnistumista kuntosalilla. Ensiksi maanantaina en saanut tehtyä uutta ennätystä räkkivedossa 310kg sillä tanko ei edes hivahtanutkaan ylös. Torstaina puolestaan oli vuorossa maastavedossa epäonnistuminen kun yritin saada 275kg kaksi toistoa enkä saanut edes yhtään. Maanantaina hyvää oli se että lähdin hyvin yrittämään toistoa vaikka tanko ei liikkunut. Torstaina parempaa oli se että lähdin tekemään toistoa ja tanko lähti jopa liikkeelle mutta ei edes polviin asti. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen että tekeminen oli hyvällä mallilla siihen asti kunnes tanko ei vain noussut.

Epäonnistumisissa näen aina kaksi puolta sillä epäonnistuminen on aina epäonnistuminen mikä pilaa itseltäni treenin. Epäonnistuminen tai epäonnistumiset voivat pilata motivaation treenaamiseen ja tuoda luottamuksen puutteen minkä johdosta treenit voivat lähteä todella alamäkeen ja sieltä voi olla vaikea nousta takaisin. Toisaalta vaikka epäonnistuu niin se voi antaa luottamusta ja motivaatiota varsinkin siltä kannalta että ottaa pieniä asioita epäonnistumisesta mikä on saattanut onnistua. Monissa tapauksissa vaikka epäonnistunut niin olen saanut siitä motivaatiota että olen lähtenyt tai saanut lähdettyä tekemään kovaa toistoa tai sarjaa hyvällä asenteella tai "normaalisti" ihan kuin mitä tahansa muutakin toistoa.

Nykyään yritän katsoa epäonnistumisia positiivisien asioiden kannalta enemmän kuin murehtia että epäonnistuin jälleen. Kun hakee suurempia painoja saati ennätyksiä niin ne eivät vain aina onnistu. Itse olen sitä mieltä että jos ei lähde yrittämään niin ei voi edes onnistua. Kuitenkin pitää tietää omat rajansa sekä ostata oikeasti tunnistaa onko tänään se päivä? Aina se ei ole ihan niin selvä sillä kun on normaalia suuremmissa painoissa tai mennään ennätyksiin niin tuossa tulee vastaan henkiset asiat. Omiin tasoon nähden kun mennään isoihin tai suurempiin painoihin niin henkimaailman asiat ovat fyysisiä asioita tärkeämpiä. Olen muutamat toistot ja sarjat epäonnistunut juurikin henkimaailman asioiden takia toiset taas päivän kunnon ollessa huono.

Kuntosalilla kannattaakin myös harjoittaa henkistä "voimaa" fyysisen voiman ohella mitä asiaa monet eivät tunnu tekevän. Monesti kuulee ihmiseltä ketä menee tekemään sarjaa tai toistoa että yritän tehdä x määrän kun oikea asenne kuuluisi olla että menen tekemään x määrän toistoja. Siksi korjaankin ihmisiä siinä suhteessa että jos olen spottaamassa tai katsomassa jonkun tekniikkaa niin sanon että sinulla on väärä asenne. Olenkin korjannut monelle ihmiselle että älä kokeile vaan tee sillä tuolla asenteella et tule saamaan mitään aikaiseksi. Jos vain kokeilee saada esimerkiksi viittä toistoa niin silloin sitä ei saa. Pitää mennä sillä asenteella että teen viisi toistoa enkä yritä tehdä viittä toistoa.

Itse muutin tuota henkistä puolta vuosia sitten sillä aikoinaan yritin ja nykyään teen. Se on auttanut todella paljon mutta vastaavasti asiaan pitää myöskin uskoa ja luottaa eikä vain sanoa. Sillä jos sanot että teen viisi toistoa mutta et kuitenkaan usko siihen niin ei se tule onnistumaan. Toisaalta myöskin onnistumiset ruokkivat tuota uskoa mikä tekee siitä paljon helpompaa mutta jos epäonnistuu jatkuvasti niin silloin ei myöskään siihen enää usko.

Keskiviikkona palasin kuntosalille puolentoista viikon tauon jälkeen jalkatreenin parissa, torstaina kävin tekemässä rintatreenin ja nyt eilen perjantaina kävin tekemässä ensimmäisen treenin Pitäjänmäen PTVGYM:llä maastaveto treenillä. Viime viikolla oli vuosittainen etäviikko reissu töissä kun olimme jälleen kerran Pyhtäällä mökillä ja sieltä reissulta sitten tuli pieni kröhä mukanani. Tämän johdosta päätin etten mene treenaamaan maanantaina enkä tiistaina vaan katson tilanteen keskiviikkona.

Eilen keskiviikkona kävin ensimmäistä kertaa kuntosalilla puoleen toista viikkoon ja tietenkin jalkatreenillä kun oli keskiviikko. Keskiviikkoisin olen tehnyt viikon ensimmäisen jalkatreenin ja nytkin päätin etten lähde muuttamaan ainakaan toistaiseksi treenien päiviä keskenään vaikka sitäkin hieman pitäisi optimoida. Meillä oli töistä viime viikolla vuosittainen etäviikko ja olimme nyt neljättä vuotta peräkkäin Pyhtäällä mökillä. Kyseinen viikko on ollut minulle jo vuosia vuoden lähes ainoita tietoisia treenitaukoja ja tehnyt vain oikeasti hyvää niin henkisesti kuin fyysisesti.

Mitä tehdä kun treeni ei kulje tai treeni kulkee samaa kaavoja pitkin treenistä toiseen? Tätä asiaa olen joutunut itseltäni kysymään liian monta kertaa vuosien saatossa. Onneksi nykyään osaan reagoida siihen oikeammalla tavalla kuin ennen. Täytyy kyllä sanoa että kokemus on auttanut asiaa monessa suhteessa sillä vuosien varrella on tullut tehtyä liian usein niitä huonoja ratkaisuja eikä parempia. Huonojen ratkaisujen seuraukset eivät ole kuitenkaan ollut omassa tapauksessani loukkaantumiset mitä ne voisi pahimmassa tapauksessa olla. Itse olen vain hieman liian useasti hakannut päätä seinään hieman liian kauan kun olen ajatellut että kyllä se kurssi tästä muuttuu.

Kyykky on mennyt viime aikoina heikommin omasta mielestäni kuin mitä se tuossa tovin meni. No ei siinä niin on mennyt kyllä kaikki muutkin liikkeet minkä johdosta pidin myös kevyemmän viikon pari kolme viikkoa sitten. Kuitenkin tuon kevyemmän viikon jälkeen kaikki suuremmat liikkeet ovat ottaneet aikaa että kroppa on taas tottunut suurempiin painoihin tai pidempiin sarjoihin hieman suuremmilla painoilla. Näin kävi maastavedossa missä pidin parin viikon tauon minkä jälkeen ensimmäinen treeni oli hakemista niin henkisesti kuin fyysisesti mutta jo toinen treeni meni todella hyvin.

Eilen perjantaina oli taas vuorossa maastaveto treeni PTVGYM:llä kun viime viikolla kyseinen treeni oli poikkeuksellisesti lauantaina. Viime viikon lauantaina tein maastavetoa ensimmäistä kertaa pariin viikkoon ja huomasin sen niin fyysisesti kuin henkisesti. Pidin maastavedosta ihan tietoisen tauon sillä olin jo pidempään tuntenut jotain alaselässä tai yläpakarassa mikä varsinkin maastavedossa huomasi niin sen jälkeen kuin sitä tehdessä.