Arkipyhänä oma treeni ei vain meinaa sujua

08.12.2018 - 12:13

En tiedä johtuuko se vain kun on kyseessä pyhä ettei minulle suju treeni haluamallani tavalla. Kun päivä on normaalista poikkeava kaikilta osin niin enkö vain osaa treenata vai oliko minulla taas liian kovat odotukset? Ehkä se liittyy kumpaankin asiaan, mutta luulisin pääsyyn olevan epänormaali päivä. Kuitenkin ennen torstain itsenäisyyspäivää sain tehtyä ihan hyvän jalkatreenin keskiviikkona ja seuraavana päivänä perjantaina sain penkattua todella hyvin. Itsenäisyyspäivän maastavedot menivät omasta mielestäni heikosti siihen nähden mitä olen nyt edellisissä treeneissä saanut aikaan.

Oikeastaan kun miettii miten minun treenit yleisesti menevät tälläisinä poikkeavina päivinä kuten itsenäisyyspäivä, vappu, loppiainen, helatorstai tai pitkäperjantai. Varsinkin kun tälläinen päivä osuu keskelle viikkoa tai en ole muutoin reissussa niin tuntuu vain sille, että en saa koskaan tehtyä treeniä hyvin. Vaikka yrittäisin tehdä päivästä suhteellisen normaalin niin tästä huolimatta treeneistä puuttuu se jokin. En ole ihan varma onko tuohon mitään niinkään yksittäistä tekijää vai onko se vain monen tekijän summa.

Ehkä olisi parempi olla menemättä treenaamaan pyhänä joka osuu viikolle tai sitten mennä tekemään joku erilainen treeni missä ei tulisi tehtyä mitään isoa liikettä tai yritettyä tehdä millään isoilla painoilla. Tälläkin kertaa ajattelin mennä tekemään kevyemmän olkapää- & käsitreenin torstaina mutta sitten tulin kuitenkin siihen ajatukseen, että miksi edes mennä kuntosalille jos ei tee mitään kunnolla? Kuitenkin kun kyseessä oli tuollainen vapaapäivä niin tuon tällöin olisi helpompi ja parempi jättää treeni väliin mikäli kyseessä olisi ollut vain kevyempi treeni.

Torstaina treeni meni yleissellä tasolla ihan hyvin ja sain treenin menemään perille hyvin eli se ei ollut ongelma. Ongelma oli vain se, että tein maastavetoa enkä saanut tehtyä sellaista treeniä minkä olisin halunnut saada. Kun edelliset maastavetotreenit ovat sujuneet niin se on tuonut itselleni tietyn ajatuksen miten ja millaisilla painoilla pitäisi saada tehtyä. Kun viime viikolla sain sivuttua maastaveto ennätystä 280kg niin se vain yksinkertaisesti asettaa helpommin tiettyjä tavoitteita. Tällä kertaa tavoittelin saada 260kg painoilla pidemmän sarjan mutta hyvä kun sain tehtyä yhden toiston. Aluksi meinasin epäonnistua mutta lyhyt uudelleen valmistelu ja sain kun sainkin nostettua 260kg.

Oikeastaan koko treenin ajan olin hieman väsyneen oloinen tai tuntui sille, että tänään ei ole kaikki ihan kohdillaan. Vastaavasti heti perjantaina kaikki oli taas ihan normaalilla mallilla vaikka koko päivä tuntui sille ettei saisi mitään aikaan. Kun torstaina on arkipyhä ja perjantaina taas normaali päivä niin tuo perjantai ei vain tunnu olevan normaali päivä. Suurin osa ihmisistä kun pitää vapaapäivää ja itse on hieman jossain ihmeellisessä moodissa. Kuitenkin vaikka päivä meni miten meni niin treeniin se ei vaikuttanut samalla tavalla kuin työpäivään. Luulen suurimman syyn olevan henkinen ettei arkipyhän treeni omalta osaltani kulje mutta en kuitenkaan usko sen olevan ainoa syy. Kuitenkin kun perjantaina treeni meni hyvin ja torstaina ei niin ainoa suurempi syy oli juurikin arkipyhä sillä yhden päivän ero voimatasoissa ei ole niin suuri.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Mayors Gym:llä mistä tuli kirjoitettua Mayors Gym kokemuksia. Se että mainitsin että en ole varma tulenko Mayorssilla enään käymään niin ei johdu itse salista vaan enemminkin siitä miten sinne pääsen. Lauantaina menin metrolla kun tulin siihen tulokseen että en nyt ala tutkimaan mihin sitä autoa saisi. Siellä lähellä on parkkihalli mutta en kyllä ala maksamaan parkista kun menen kuntosalille. Sitten siellä on ilmeisesti jotain parkkipaikkoja jossain mutta alue on niin outoa minulle että siihen oikeasti pitäisi käyttää aikaa ja tutkia asiaa.

Eilen tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors gym:llä treenaamassa. Tämä käynti Mayorssilla on ollut varmaan pisin ikinä suunnitelmissa ollut kuntosalilla käynti. Varmaan siitä asti kun muutin pääkaupunkiseudulle niin vähemmän tai hieman enemmän vähemmän käynti Mayorssilla on ollut ajatuksissa. Kuitenkaan mitään sellaista hinkua tai oikeasti suunnittelua Mayorssille menoon ei ikinä ole ollut ja varsinkaan alkuvuosina kun muutin pääkaupunkiseudulle niin en edes harrastanut saliturismia.

En ole nyt yhtään varma milloin aloin tuntemaan kipuja oikeassa kädessä kun tein penkkiä. Yhtenä päivänä en tuntenut kipuja ja seuraavana tunsin. Myöskin kivut alkoivat tuntua vasta silloin kun olin saanut tankoon painoja sen 160kg tai 180kg. Välillä tosiaan ei tuntunut mitään ja välillä sitten hieman jotain kun tein penkkiä 180kg tai yritin nostaa 200kg. Sitten yhdessä välissä taas kaikki kivut lähti kunnes siinä joskus marraskuun lopulla huomasin treenistä toiseen kipuja oikeassa kädessä. Ja kun on tälläinen jäärä niin penkkiähän ei jätetä tekemättä vaikka pieniä kipuja tuntuisikin. Ainoa niin silloin ei mennä niihin ihan maksimipainoihin ja katsotaan hieman tarkemmin sitä tekemistä.

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.