158 merkitys ja pelkkiä supersarjoja

16.11.2016 - 12:06

Motivaation ja itseluottamuksen nousemiseen vaaditaan yleensä yksi hyvä onnistuminen ja minulle se oli Vantaan Vantaan puolimaratoonin jälkeen minun treenimotivaationi on ollut huipussaan eikä edes ”huonosti” menneet treenit ova sitä laskeneet. Puolimaratoonin jälkeen otin pari viikkoa rauhallisemmin, jonka jälkeen kuntosalitreenit ovat menneet todella hyvin, mutta juoksutreenejä olen säästellyt / vähentänyt. Luulisi, että hyvin menneen juoksutuloksen jälkeen olisin treenannut enemmän juoksemista ja vähentänyt kuntosalitreenejä, mutta toisin on käynyt. Kuntosalitreenien mennessä hyvin olen tarkoituksella säästellyt vauhteja juoksutreeneissä, jotta tulokset eivät ole laskeneet kuntosalilla. Olen myös jättänyt aamulenkkejä väliin siksi, että olen saanut tarpeeksi unta ja levätä.

158 ei olisi tapahtunut ilman yhtä henkilöä nimeltä Jari Nylander, joka sai minut ilmoittautumaan koko puolimaratoonille. Ilmoittautumisen jälkeen kävimme monia kertoja juoksemassa aamulenkkejä sekä muutaman kerran intervalleja iltapäivisin joka edes auttoi valmistautumista puolimaratoonille. Yleisesti ottaen minun valmistautuminen ei sujunut siten kuin olin sen suunnitellut, mutta sain Nylanderin kanssa vedetyt juoksut tarjosivat peesiapua ja sitä kautta vauhtia juoksuihin mitä yksin on vaikea saada. Sain myös hyviä vinkkejä juoksuharjoitteluun sekä valmistautumiseen mitkä edes auttoivat tuloksen saavuttamista. Samalla sain sen lisämotivaatio ja halun näyttää, että pystyn alle kahden tunnin alitukseen. Tästä siis kiitos Jarin suuntaan ja katsotaan mitä ensivuonna tuo tullessaan.

Viime viikolla, kun etsin uusia ideoita Youtubesta niin minulle tuli vastaan Greg Plitt’sin ”armeijatreeni” videoita, joista olen saanut paljon uusia ideoita treenaamiseen. Tällä hetkellä kun motivaatio ja itseluottamus on korkealla niin on helppo kokeilla uusia asioita vaikka ne olisivatkin minkälaisia tahansa. Minun torstainain selkätreeni koostui vain supersarjoista joita tein kolme. Aloitin heti ensimmäisen supersarjan maastaveto + good morning kompolla, jota nimitän itse ”selän murskaajaksi”. Molemmat ovat liikkeitä joissa tarvitsee mennä vain vähän pieleen niin alaselkä on pian romuna, joten painot ovat mietittävä tarkkaan. Lopuissa supersarjoissa otin vähän pienemmät painot ihan vain siksi, että osa liikkeistä oli uusia ja osaa en ollut tehnyt vähään aikaan. Oliko tässä treenissä mitään järkeä? Ei ehkä sinun mielestäsi, mutta tiedän itse mitä olen tekemässä.

[video:http://www.youtube.com/watch?v=cNT9nqfUqaM]

Kirjoitin tekstiä jo perjantaina ja juuri kun se oli lähestymässä loppuaan niiin selain päivitti sivua itsekseen ja teksti hävisi. Yritin kirjoitella mahdollisimman paljon samaa, mutta tästä tekstistä tuli erilainen sekä jätin yhden aiheen kokonaan pois josta tulen kirjoittamaan varmaankin huomenna.

Selkätreeni

  • Supersarja maastaveto 3x5 150kg + good morning 3x10 50kg
  • Supersarja t-kulmasoutu 1x10 20kg, 1x10 30kg, 3x10 40kg + yhden käden t-kulmasoutuu 5x10 10kg
  • Supersarja shotgun row 3x10 13.75kg + yhden käden ylätalja polvilteen 3x10 13.75kg

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.

PTVatasen some on näköjään toiminut. Kävin nyt ensimmäiset kerrat Pitäjänmäen PTVGYM:llä loppiaisen jälkeen ja voi pojat sillä perjantai- sekä lauantai-iltana PTVGYM oli ihan täynnä teinejä. Varsinkin kun ottaa huomioon Pitäjänmäen PTVGYM:in koon niin siihen nähden aivan liikaa. En niinkään nähnyt hirveästi vanhempaa uutta väkeä mutta kyllä sieltäkin puolelta uusia naamoja oli hieman. Suhteutettuna teinejä oli varmaan se 80% kun taas lähiketjusalilla prosentit menevät toiseen suuntaan. Tämä vain kertoo ketkä katsovat PTVatasen videoita ja somea. Teinit.

Tuskaset muutamat viikot ovat nyt kuntosaleilla kun uuden vuoden lupaajat ovat löytäneet jälleen kuntosalille vajaaksi kuukaudeksi. Uusi vuosi aloitetaan morkkisella ja pahalla omalla tunnolla kun jouluna sekä uutena vuotena on tullut syötyä ja joutua aivan liikaa. Tämän johdosta paino on noussut ja kunto on laskenut. Valitettavasti olen nähnyt tämän trendin jo lähes kaksikymmentä vuotta eikä se tule tuosta yhtään muuttumaan ikinä. Aluksi siis innolla aloitetaan käymään kuntosalilla niin kuin ihan mitä tahansa muuta harrastusta kohtaan. Viikon parin päästä innostus on loppunut ja salikortista maksetaan vaikka siellä ei edes käydä.

Tein tällä viikolla kaksi erilaista penkkipunnerrus treeniä mutta kummassakin niin kuin yleensä lähes kaikissa penkki treeneissäni menen tekniikka edellä. Viikon ensimmäisessä treenissä tiistaina menin 200kg ja 205kg painoihin joilla tein kahden toiston sarjat kun taas perjantaina otin 180kg painoilla kaksi kahden toiston sarjaa. Nämä kaksi treeniä ovat eräällä tapaa sitä samaa jatkumoa mitä olen yrittänyt ylläpitää jo pidempään. Älä ala hakkaa päätä seinään.