Välillä on vain parempi unohtaa sarja- sekä toistomäärät treenissä

21.05.2017 - 09:49

Treenasin keskiviikkona jalat joko oikealla tavalla tai sitten liian kevyesti sillä seuraavina päivinä en oikeastaan tuntenut mitään ihmeellistä jaloissa. Tämä oli vain positiivinen asia sillä jalkatreenin jälkeen illalla olevat jalkasäryt eivät ole mukavia ja seuraavina päiväni on muutenkin mukavampi olla kun jalkoihin ei satu tai ne eivät ole jumissa. Myöskin torstaina tehty maastaveto oli paljon helpompi ja parempi tehdä kun maastavedon ala-asentoo meneminen ei tuntunut kamalalle.

Käytännössä keskiviikon jalkatreeni oli hieman pienemmillä painoilla pidempiä sarjoja. Toistomäärät sarjojen välillä vaihtelivat käytännössä 10 - 30 toistoon riippuen monesko sarja oli menossa. Liikkeiden sarjojen määriä ei tullut laskettua kuten ei oikeastaan toistojakaan. Omasta mielestäni jalat ja kädet on vain parempi tehdä eikä miettiä mitä tiettyjä toistomääriä. Juuri näissä treeneissä on yleisellä tasolla kaikki liikkeet sellaisia joita voi vain tehdä joko täydelliseen failureen tai lähes failureen. Itse olen alkanut lopettamaan sarjan siinä vaiheessa jos huomaan jossain 20 toiston kohdalla, että näitähän menee vielä vaikka kuinka. Jos näin tapahtuu niin seuraavaan sarjaan vain hieman enemmän painoja. Kuitenkin noin 30 - 40 toiston sarjat ovat jo yksinkertaisesti liian pitkiä ja pidän mielummin sarjat siinä 15 - 25 toiston haarukassa.

Sinällään tässä tyylissä näkee progressiivion mutta toisaalta tämä ei sovi kaikille sillä ensimmäisien sarjojen jälkeen voi joko joutua laskemaan painoja tai toistomäärät tippuvat. Toisaalta olen siirtynyt jo aikaa sitten pois tietyistä sarjamääristä kuten myöskin toistomääristä. Olen vain ajatellut asiaa siten, että miksi lopettaa liikkeen tekeminen kesken tai vajaaksi jollain tietyllä esimerkiksi kolme x kymmenen toistoa?

Toisaalta asetan tietyissä liikkeissä jotain toistohaarukoita jolloin yritän saada toistomäärän asettamaani haarukkaan. Näin tulee tehtyä esimerkiksi yksittäisissä liikkeittä kuten maastavedossa ja kyykyssä tai sitten kun yritän tehdä liikettä isommilla painoilla enemmän "runttaamalla". Olen vain huomannut, että maastavedon tekeminen on helpompaa kun ajattelen jotain toistomääriä kun vain alkaisin tekemään ja tämän saman olen huomannut myöskin kyykyssä. Näin ollen sarjat tulee tehtyä helpommin ihan loppuun kuin jättäisi ne kesken.

Tämä on siis vain yksi vaihtoehto monista ja näin ei tietenkään aina kannata treenata. Kun treenaa vailla sarja- tai toistomääriä niin siinä on omat hyvät ja huonot puolensa kuten myös "perustyylillä" kolme kertaa kymmenen. Itse vain ajattelen asiaa siltä kannalta, että on vain parempi mennä päivän kunnon mukaan myös siinä mielessä, että unohtaa toistomäärät. Päivän kunnon mukaan voi ottaa painot tekee sitten kolme kertaa kymmenen tai muulla tyylillä. Kun sarjat tekee enemmän failure tyyliin niin suurempi vaikeus on löytää oikeat painot sekä sarjojen toistomäärät voivat vaihdella paljon.

Yleensä toistomäärät laskevat progressiivisesti ellei heti niin pian riippuen millaisia palautuksia pitää. Palautuminen on siinä mielessä tärkeässä roolissa, että pidempi aika auttaa saamaan jaksamaan paremmin mutta lyhyempi palautumisaika pitää paremman pumpin mutta tiputtaa toistomääriä. Näin onkin parempi miettiä asiaa siltä kannalta, että millaisen treenin haluaa. Haluaako enemmän pumppaavamman / rasvaa polttavamman treenin vai hakeeko enemmän pidempiä sarjoja suuremmilla painoilla?

Yleisillä tasolla treenin aikana ei muutoinkaan ole tarvetta treenata niitä jokaista liikettä läpi kun voi keskittyä tekemään muutamaa. Jos tietyt liikkeet soveltuvat itselle hyvin ja ottavat hyvin niin miksi jättää näiden tekeminen siihen normaaliin kolmeen sarjaan? Myöskään lihakset eivät tiedä mitä liikkeitä teet sillä ainoastaan tiedät itse mitä teet. Aina välillä tulee tehtyä itse tai huomattua, että jotkut tekevät hirveästi eri liikkeitä mutta käytännössä nämä liikkeet ottavat lähes samaan kohtaan. No toisaalta liikkeiden vaihtaminen tuo vaihtelua mutta miksi vaihtaa liikettä jos se ottaa samaan kohtaan? Mielummin teen niitä parempia liikkeitä enemmän jotka tiedän menevän perille paremmin kuin vaihdan liikettä ihan vaihtamisen ilosta.

Tänään tuli Instagramista jonkun mielenkiintoinen ja oikeaa asiaa sisältävä story minulle vastaan. Tuo kyseinen story kyllä sopii sopivasti siihen mitä taas kuulee kuntosalin pukuhuoneessa kun kuulee ihmisten puhuvan keskenään. Yleisesti varsinkin teinien suusta kuulee sitä että he eivät syö yleisesti ja vanhemmilta ihmisiltä kuulee yleisesti vain sitä että lounasbuffetissa vedetään ruokaa koko rahan edestä liikaa. Mistä siis tuo Instagram story kertoi mihin tässä viittaan? 

Eilen sain taas todistaa ego treenaamista kun jalkaprässiin oli ladottu kaikki painot mitä vain jalkaprässin läheltä oli saatavilla. Painot eivät riittäneet edes yhteen riviin vaan painoja oli sitten laitettu kahdelle riville eli kai siinä sitten oli joku 500kg tai jopa enemmän. En yhtään tiedä kun en ole tehnyt jalkaprässiä vuosiin ja silloinkin kun olen niin ihan maksimissaan jotain 400kg. Yleisesti jalkaprässissä tein 200kg - 300kg painoilla kun haluan pitää kontrollin, pysäytyksen alhaalla sekä vähintään sen kaksikymmentä toistoa per sarja ellei kyykyn lämmittelyssä tehtyä jalkaprässiä lasketa missä tein aikoinaan kymmenen toistoa per painot.

Viikko sitten lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors Gym:llä ja nyt eilen tuli käytyä Pitäjänmäen PTVGYM:llä tekemässä jalkatreenit. Mayors Gym:llä tuli siis käytyä ensimmäistä kertaa ikinä ja nyt PTVGYM:llä tuli tehtyä kyykkyä pitkästä aikaa ketjuja käyttäen. Kummankin jalkatreenin trendi oli sama vaikka olosuhteet ja ympäriöstöt olivat eri. Kumpikin jalkatreeni sujui todella hyvin sillä sain kyykättyä kummassakin treenissä joko ennätyksen tai lähelle ennätystä vaikka viikolla ensimmäinen jalkatreeni meni heikosti tai ollut muuten odotukset korkealla.

Viikko toisensa jälkeen kuntosalille on itsensä löytänyt vähemmän ja vähemmän treenaajia. Tämä on normaali merkki siitä että uuden vuoden lupaajat luovuttavat. Toisaalta tämä on hyvä asia itselleni ja niille monille muille ketkä eivät oikein välitä näistä lupaajista vaan tykkäävät olla hieman rauhallisemmalla salilla treenaamassa. Tammikuussa kun kuntosalille on sinällään ei niin mukava aina mennä kun se voi olla niin täynnä ettei siellä mahdu tekemään mitään tai voi joutua odottamaan todella pitkäänkin.

Viime viikon lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin Mayors Gym:llä mistä tuli kirjoitettua Mayors Gym kokemuksia. Se että mainitsin että en ole varma tulenko Mayorssilla enään käymään niin ei johdu itse salista vaan enemminkin siitä miten sinne pääsen. Lauantaina menin metrolla kun tulin siihen tulokseen että en nyt ala tutkimaan mihin sitä autoa saisi. Siellä lähellä on parkkihalli mutta en kyllä ala maksamaan parkista kun menen kuntosalille. Sitten siellä on ilmeisesti jotain parkkipaikkoja jossain mutta alue on niin outoa minulle että siihen oikeasti pitäisi käyttää aikaa ja tutkia asiaa.