Treenimotivaatio lähtenyt rajoituksien johdosta

14.03.2021 - 11:36

Jotain kokemuksia ja ajatuksia rajoituksien aikana tunnin kuntosalitreeneistä on tullut jo kirjoiteltua, mutta ajattelin kirjoitella lisää näin parin viikon treenien jälkeen. Ensimmäisenä täytyy sanoa, että oma treeni motivaatio lähti heti ensimmäisen treenin aikana. Aluksi tosiaan mistä jo kirjoittelin tuntui hyvälle, että kuntosalille edes pääsee ettei tule ihan täydellistä taukoa. Kaikki kuitenkin muuttui heti ensimmäisen treenin aikana kun huomasin treenistä lähteneen rentouden, innon ja tilalle tulleen kiireisyyden sekä tietynlaisen pakon tunteen.

Olen keskittynyt tunnin treeneissä yhteen liikkeeseen minkä jälkeen kaikki muu on ollut vain plussaa. Selkätreenissä maastavetoon, rintatreenissä penkkiin ja jalkatreenissä kyykkyyn. Rajatun ajan takia olen joutunut karsimaan lämmittelyistä todella paljon minä johdosta sitä aina miettii treeniä tehdessä kestääkö paikat? Kuitenkin kaikki isot liikkeet olen yrittänyt tehdä niin normaalisti kun vain voin ja jos on tuntunut sille, että pääsen isoihin painoihin niin olen tehnyt isoilla painoilla. Kuitenkin treeniä tehdessä on aina enemmän kysymysmerkkejä kuin normaalisti.

Ensimmäinen asia on siis lämmittely ja sitä kautta myöskin millaisilla nousuilla liikettä alkaa tekemään? Toisekseen rajatun ajan takia sekä varsinkin rajattujen kertojen takia treeneille kertyy enemmän onnistumisen tarvetta. Kun pääsee kolme kertaa viikossa tekemään tunnin treenin niin treeniin kohdistuu todella paljon tarvetta onnistua. Tämä on hyvin vaikeaa sillä jo treeni motivaationi on todella alhainen tällä hetkellä. Rajattu treeni määrä rajatulla ajalla minkä lisäksi treenit pitää varata mikä tuo yhden muuttujan lisää. Mihin aikaan ja minä päivänä treeniajan saa? Lisäksi kun on tietty aika olla kuntosalilla niin se menee lopulta vain odotteluksi, koska se oma vuoro nyt olikaan.

Liikaa muuttujia ja kelloon sidonnaisia asioita mitkä ovat vain syöneet oman treenimotivaation. Tämän lisäksi kun itselläni on vielä menossa keittiöremontti ja sitä kautta yli puolet asunnosta ei käytössä niin tällä hetkellä kaikki on vain vastaan. Viime vuoden puolella ja vuoden vaihteessa kun keittiöremontti asiat laitettiin lukkoon ja aikataulut selvisivät niin ajattelin, että sentään salilla pystyy viettämään aikaa. Kaikki muuttui kuitenkin toisin kun ravintolat meni kiinni ja salille pääsee kolmena iltana viikossa tunniksi. Onneksi sentään ruokaa pystyy tilaamaan kotiin mutta mielummin sitä kävisi paikan päällä syömässä.

Mitä olen muiden tekemistä siinä seurannut kun itse olen pitänyt taukoa niin monet tuntuvat kiirehtivän tunnin aikana niin monta liikettä kuin vain suinkin ehtivät. Tuntuu sille, että yrittävät käydä koko kropan läpi tai jotain. Itse en tähän touhuun lähtenyt vaan yritän pitää niin paljon normaalista kiinni kuin mahdollista. Se vain näyttää niin epätoivoiselta kun siinä vieressä hirveellä kiireellä tehdään asioita tai jopa tehdään eri liikkeitä putkeen. Itselläni ei vain riittäisi motivaatiota tohon yhtään sillä tuollainen johtaa vain, että on koko ajan kiire ja siitä myös lisääntyy stressi ehtiä tekemään asioita.

Yksi asia mistä olen ollut harmissani on se, että kun salille pääsee kymmenen kerrallaan niin aina kuntosalilla ei ole edes kymmentä treenaajaa. Pahimmillaan olen laskenut, että itseni lisäksi kuntosalilla on ollut viisi eli yhteensä kuusi ihmistä vaikka varaus on näyttänyt 10/10. Todella harmillista, että ihmiset vain varaavat aikoja eivätkä sitten edes peruuta aikoja elleivät ole tulossa. Vai onko joukossa tosiaan vain niitä ketkä varaavat ajan eikä ole edes tulossa vaan kunhan saavat tehtyä harmia niille ketkä haluaisivat tulla? Tiedän monia ketkä eivät ole saaneet treeniaikoja kun varaussysteemi on näyttänyt 10/10.

Perjantaina kun bussit ei ilmeiseti kulkenut niin PTVGYM:llä ei teinejä illalla näkynyt ja muutenkin perjantai-ilta oli muutenkin rauhallisempi kuin normaalisti. Oli kyllä ihan mukava olla PTVGYM:llä kun sitä huutoa ja varsinkaan vitun huutamista ei kuulunut. Lauantai-iltana huomasi että bussit olivat taas kulkeneet ja teinit olivat palanneet PTVGYM:lle. Tämän huomasi siis siitä että roskikset ja niiden vierustat olivat täynnä tyhjiä energiajuomia sekä laitteet ja painot olivat ihan sekaisin.

Tänään tuli Instagramista jonkun mielenkiintoinen ja oikeaa asiaa sisältävä story minulle vastaan. Tuo kyseinen story kyllä sopii sopivasti siihen mitä taas kuulee kuntosalin pukuhuoneessa kun kuulee ihmisten puhuvan keskenään. Yleisesti varsinkin teinien suusta kuulee sitä että he eivät syö yleisesti ja vanhemmilta ihmisiltä kuulee yleisesti vain sitä että lounasbuffetissa vedetään ruokaa koko rahan edestä liikaa. Mistä siis tuo Instagram story kertoi mihin tässä viittaan? 

Eilen sain taas todistaa ego treenaamista kun jalkaprässiin oli ladottu kaikki painot mitä vain jalkaprässin läheltä oli saatavilla. Painot eivät riittäneet edes yhteen riviin vaan painoja oli sitten laitettu kahdelle riville eli kai siinä sitten oli joku 500kg tai jopa enemmän. En yhtään tiedä kun en ole tehnyt jalkaprässiä vuosiin ja silloinkin kun olen niin ihan maksimissaan jotain 400kg. Yleisesti jalkaprässissä tein 200kg - 300kg painoilla kun haluan pitää kontrollin, pysäytyksen alhaalla sekä vähintään sen kaksikymmentä toistoa per sarja ellei kyykyn lämmittelyssä tehtyä jalkaprässiä lasketa missä tein aikoinaan kymmenen toistoa per painot.

Viikko sitten lauantaina tuli käytyä ensimmäistä kertaa ikinä Mayors Gym:llä ja nyt eilen tuli käytyä Pitäjänmäen PTVGYM:llä tekemässä jalkatreenit. Mayors Gym:llä tuli siis käytyä ensimmäistä kertaa ikinä ja nyt PTVGYM:llä tuli tehtyä kyykkyä pitkästä aikaa ketjuja käyttäen. Kummankin jalkatreenin trendi oli sama vaikka olosuhteet ja ympäriöstöt olivat eri. Kumpikin jalkatreeni sujui todella hyvin sillä sain kyykättyä kummassakin treenissä joko ennätyksen tai lähelle ennätystä vaikka viikolla ensimmäinen jalkatreeni meni heikosti tai ollut muuten odotukset korkealla.

Viikko toisensa jälkeen kuntosalille on itsensä löytänyt vähemmän ja vähemmän treenaajia. Tämä on normaali merkki siitä että uuden vuoden lupaajat luovuttavat. Toisaalta tämä on hyvä asia itselleni ja niille monille muille ketkä eivät oikein välitä näistä lupaajista vaan tykkäävät olla hieman rauhallisemmalla salilla treenaamassa. Tammikuussa kun kuntosalille on sinällään ei niin mukava aina mennä kun se voi olla niin täynnä ettei siellä mahdu tekemään mitään tai voi joutua odottamaan todella pitkäänkin.