Toiset ihmiset vain haisevat todella pahalle

17.01.2024 - 22:59

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.

Tänään kuntosalilla muistui mieleeni todella vanha tapaus Vammalasta kun vielä siellä asuin ja tuli treenattua. Noista ajoista on todella kauan aikaa ja ne sijoittuvat aikalailla alkuvuosiin mutta en nyt osaa yhdistää milloin ja kauanko sitä silloin kesti. Aikoinaan kuntosalilla kävi "puutarhuriksi" kutsuttu kaveri aktiivisesti treenaamassa. Se miksi häntä monet kutsuivat "puutarhuriksi" oli se että hän treenasi puutarhahanskat kädessä. Jamppa oli muistaakseni aikalailla samaa ikää kuin mitä itse olin ja se miksi hän jäi mieleen ei ollut puutarhahanskat vaan se että hän haisi todella pahalle.

Tänään kun olin lähiketjusalilla treenaamassa ja tein takareisi istuen laitetta niin viereeni tuli yksi omaperäinen jamppa kuka on siellä salilla jo vuosia "treenannut". Jamppa on yksi omaperäisimmistä siellä salilla ja kun hänestä kenelle tahansa mainitseekaan niin kaikki tietävät kenestä on kyse. No jokapauksessa hän tuli viereeni tekemään etureisilaitetta istuen. Hyvin nopeasti kuitenkin haistoin ihan kamalan hajun mikä hänestä lähti. Päätin lähteä ja siirtyä laitteesta tekemään seuraavaa liikettä.

Onneksi olin jo takareisiä istuen laitetta tehnyt jo ihan tarpeeksi ja olisin vain vielä tehnyt yhden sarjan lisää. Kuitenkin kun huomasin kyseisen hajun niin minun ei tehnyt mieli olla siinä kyllä hetkeäkään enempää. Saman huomasin myöhemmin kun kuljin hänen ohitseen että tuoksu ei ollut mistään parhaimmasta päästä ja vielä sekin että vaikka hän oli sitten lähtenyt kyseisestä laitteesta jo niin kun menin siitä hetken kuluttua ohi niin haju oli jäänyt siihen leijumaan.

Tästä pääsenkin takaisin "puutarhuriin". Hän haisi niin pahalle että hänen viereensä ei kerta kaikkiaan viitsinyt mennä. Kaiken lisäksi se paikka tai laite missä "puutarhuri" oli treenannut niin se haju pysyi siinä kohtaan parikymmentä minuuttia. Vaikka siis "puutarhuri" vaihtoi liikettä tai siirtyi paikasta toiseen niin itse kannatti odottaa ihan vielä reilu tovi ennen kuin siihen meni itse tekemään kyseistä liikettä.

Niin en sitten tiedä mikä on paras ratkaisu tämänlaiseen tapaukseen? Olla vaan hiljaa niin kuin itse olin ja siirtyä muualle. Itse olin kyllä kanssa kuullut vastaavia puheita muilta ihmisiltä että joku toinen on haissut niin paljon että hän on siirtynyt tekemään muualle tai muuta. Sitten on näitä toisia tapauksia mutta nykyään itse olen huomannut niitä vähemmän eli että joku nainen on käyttänyt hieman liikaa hajusteita. Tällöin itseäni on jopa alkanut silmissä kirvelemään ja se hajusteiden hajupilvi kun pysyy niin pitkään siinä paikoillaan.

En tiedä kuinka paljon se vaikutti tällä viikolla asiaan että en ottanut ihan täysillä treenejä tällä viikolla jolloin en ajatellut treenejä tuloksellisesti. Tällä viikolla keskityin enemmänkin palaamaan treenien pariin puolen toista viikon tauon jälkeen ja päätarkoitus oli päästä enemmänkin kiinni treenaamiseen kuin miettiä mitä tuloksia sitä haetaan. Vaikka yritänkin olla keskittymättä treeneissä käytettäviin painoihin niin paljoa niin kyllä niitä tulee aina kuitenkin tavalla tai toisella mietittyä. Kuitenkin jokaisessa treenissä katson ja tunnustelen päivän kunnon minkä pohjalta rakentelen treeniä mutta tällä viikolla huomasin tietyllä tapaa rentouden. Rentouden siihen että en edes yrittänyt koviin tuloksiin.

Helsingin PTVGYM:llä meni sitten Pitäjänmäelle tai Roihupeltoon niin molemmilla kuntosaleilla näkee ihan samoja piirteitä eli kuntosalit ovat eräällä tapaa epäsiistejä. Wc:n haisee vanha kusi ja lattioilla lainehtii myös kusi minkä lisäksi suihkuihin on pitänyt laittaa lappu että älkää kusko suihkun lattioille. Kertoo kyllä aika paljon minkälaista treenaajaa saleilla käy. Tämän lisäksi laitteet ja välineet ovat nykyään olleet aikalailla rikki vuoron perään. 

Keskiviikkona palasin kuntosalille puolentoista viikon tauon jälkeen jalkatreenin parissa, torstaina kävin tekemässä rintatreenin ja nyt eilen perjantaina kävin tekemässä ensimmäisen treenin Pitäjänmäen PTVGYM:llä maastaveto treenillä. Viime viikolla oli vuosittainen etäviikko reissu töissä kun olimme jälleen kerran Pyhtäällä mökillä ja sieltä reissulta sitten tuli pieni kröhä mukanani. Tämän johdosta päätin etten mene treenaamaan maanantaina enkä tiistaina vaan katson tilanteen keskiviikkona.

Eilen keskiviikkona kävin ensimmäistä kertaa kuntosalilla puoleen toista viikkoon ja tietenkin jalkatreenillä kun oli keskiviikko. Keskiviikkoisin olen tehnyt viikon ensimmäisen jalkatreenin ja nytkin päätin etten lähde muuttamaan ainakaan toistaiseksi treenien päiviä keskenään vaikka sitäkin hieman pitäisi optimoida. Meillä oli töistä viime viikolla vuosittainen etäviikko ja olimme nyt neljättä vuotta peräkkäin Pyhtäällä mökillä. Kyseinen viikko on ollut minulle jo vuosia vuoden lähes ainoita tietoisia treenitaukoja ja tehnyt vain oikeasti hyvää niin henkisesti kuin fyysisesti.

Mitä tehdä kun treeni ei kulje tai treeni kulkee samaa kaavoja pitkin treenistä toiseen? Tätä asiaa olen joutunut itseltäni kysymään liian monta kertaa vuosien saatossa. Onneksi nykyään osaan reagoida siihen oikeammalla tavalla kuin ennen. Täytyy kyllä sanoa että kokemus on auttanut asiaa monessa suhteessa sillä vuosien varrella on tullut tehtyä liian usein niitä huonoja ratkaisuja eikä parempia. Huonojen ratkaisujen seuraukset eivät ole kuitenkaan ollut omassa tapauksessani loukkaantumiset mitä ne voisi pahimmassa tapauksessa olla. Itse olen vain hieman liian useasti hakannut päätä seinään hieman liian kauan kun olen ajatellut että kyllä se kurssi tästä muuttuu.