Kaverin kanssa treenaaminen auttaa motivoitumaan ja parempiin tuloksiin

16.11.2016 - 12:06

Eilen kirjoitin siitä kuinka näillä hetkillä tuli täyteen kymmenen vuotta ensimmäisestä kuntosalikortista. Päivämääristä en ole ihan varma kun sitä ei voi muistaa millään koska se ensimmäinen 10-kerran kortti tuli hankittua. Tätä asiaa yritin kerran kysyä asiakaspalvelusta mutta minun harmikseni oman kuntosalikorttini kanssa on ollut erilaisia häiriöitä / syitä jolloin olen joutunut vaihtamaan kuntosalikortin uuteen korttiin. Tämän vuoksi järjestelmästä on poistettu ylimääräisiä kortteja minkä johdosta siitä ensimmäisestä kortista ei ole tietoa. Mitään sopimuksiahan ei tietenkään ole enään missään säilössä sekä kuntosalin jolla olen suurimman osan kuntosalihistoriastani treenannut on ollut jonkin tyyppisiä ketjuttumisia ja jälleen palautuminen itsenäiseksi minkä johdosta olen tainnut muutenkin sopimuksia sinne kirjoitella useamman.

Eihän tuolla asialla ole sinällään mitään virkaa mutta näin kymmenen vuoden "saavutukseen" pääsy on sellainen mitä ei todellakaan tullut mietittyä aikoinaan. Sitä vain aloitti uuden harrastuksen tietämättä kuinka pitkään kuntosalilla jaksaa / viitsii käydä. Suoraan sanottuna tähän kymmeneen vuoteen mahtuu tietenkin intin johdosta välivuosi kun valtion hommissa joutui olemaan sen vuoden. Asepalveluksen loppupuolella aloin kyllä käymään viikonloppuisin pikkuhiljaa kuntosalilla jotta sain edes jonkinlaista peruskuntoa pohjalle. Kasarmilla kun en saanut yhtään itsestäni irti että olisin palveluksen jälkeen mennyt treenaamaan. Yhteen ajankohtaan osui sellainen "juoksubuumi" jolloin itseltäni lähti paljon painoa pois minkä johdosta myöskin kuntosalilla painot tippuivat rajusti. Tämän johdosta otin silloin muutaman kuukauden tauon kuntosalilla käymisestä ja "panostin" silloin juoksemiseen.

Muutoin taukoja ei pahemmin ole ollut tämän kymmenen vuoden aikana mutta pieniä kyllästymisiä on paikoin ollut. Yhteen väliin mietin aloittavani BodyPumpissa käyntiä jossa kävinkin yhden testin kääntymässä mutta en vain saanut tarpeeksi motivaatiota aloittaakseni aktiivista käyntiä. Yleisesti olen tehnyt ajoittain erilaisempia treenejä juuri sen takia ettei kyllästyminen iskisi koska tällöin motivaatio joko on tai on melkein nollissa jolloin kuntosalille ei kannata edes mennä. Näitä kyllästymisiä ei ole viime vuosina ollut yhtään ja olen jopa entistä motivointuneempi treeniä kohtaan mikä välillä hieman ihmettyttää siinä mielessä etten oikein tiedä mistä tuon motivaation saan.

[[{"fid":"407","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media","attributes":{"height":375,"width":500,"class":"media-element file-default"}}]]

Peltsi on syy ja seuraus minun kuntosalitreenaukseeni mistä olen kiitollinen sillä tiedä yhtään millaisessa kunnossa sitä olisikaan ellen olisi aikoinaan aloittanut kuntosalilla käyntiä. Vielä kiitollisempi olen siitä että hän treenaa edelleen ja sain käydä Peltsin kanssa kuntosalilla viisi - kuusi vuotta kunnes olemme siirtyneet "suureen" maailmaan. Juuri tuo asia että joku tuttu käy treenaamassa samaan aikaan motivoi todella hyvin ainakin alkuvaiheessa jolloin itse ei voi vain lopettaa. Periaatteessa Peltsin kanssa käyminen kuntosalilla ainakin alkuvaiheessa vain motivoi tekemään paremmin asioita. Tuo onkin hyvin yleinen näky kuntosalilla että pari - kolme tyyppiä aloittaa käymään kuntosalilla eikä mene aikaakaan kun tuosta porukasta on jäljellä enään yksi henkilö joka jatkaa treenaamista. Asia minkä näkee helposti kuntosalilla näin aktiivisena treenaajana jolloin kuntosalilla tulee muutenkin nähtyä kaikenlaisia asioita.

Yksi asia olikin minkä huomasin sen jälkeen kun siirryin treenaamaan yksin ilman tuttua ja turvallista "turvaa" eli Peltsiä. En saanut tehtyä treenejä ihan sellaisella maksimi volyymillä millä olin tottunut treenejä tekemään ja tämä johtui ihan siitä kun tuttu varmistaja / auttaja oli poissa. Omiin treeneihin vaikuttaa liikaa se kuka on varmistamassa tai auttamassa niitä viimeisiä toistoja. Asia johon ei joutunut kiinnittämään huomiota kun melkein aina oli sama henkilö varmistamassa tai auttamassa. Itselläni meni muutenkin Espooseen muuton jälkeen treeneissä kaikki uusiksi ja treenit päin sitä pitkään. Kun sitten aloin tottumaan treenaamaan niin siitä huolimatta en oikein saanut ladattua "kunnon" maksimitreenejä koska varmistajat olivat mitä olivat ja kun tarvin jossain liikkeissä auttajaa niin liikkeen tekeminen on vain erilaista kun ei ole sitä normaalia auttajaa. Asiat alkavat olemaan nykyään hieman paremmin sillä pystyin käyttämään suhteellisen useasti samoja henkilöitä jolloin ei aina tarvitse selittää miten ja miten teet oikesti.

Toisaalta nyt ei "tarvitse" enään treenata ihan niin kovaa kuin mitä tuli aikoinaan treenattua sillä itselleni painojen merkitys on vähentynyt roimasti alkuvuosista. Nykyään olen keskittynyt tekniikkaan enemmän kuin alkuvuosina oli vain tärkeä saada tehtyä isoilla painoilla. Tällöin ei haettu kovin puhtaita toistoja vaan paljon tärkeämpi asia oli vain saada tehtyä hyvillä painoilla. Nykyään olen huomannut sen monessakin eri liikkeessä että saan kohdistettua liikkeen paljon paremmin pienemmillä painoilla lihakseen mikä tarkoittaa suoraan sitä ettei liikettä tarvitse tehdä isoilla painoilla. Hauiksen puolella olen myös huomannut sen että saan paljon paremmin hauistreenin pienemmillä painoilla ja pidemmillä sarjoilla kun isommilla painoilla. Tuo on yksi asia mikä olisi pitänyt huomata / tehdä jo paljon aikaisemmin kuin tein sen. Aluksi painot olivat tärkeät ja oli vain parempi mitä nopeammin sai painoja korotettua liikkeissä. Jossain välissä aloin sitten hieman tiputtelemaan painoja ja aloin korjaamaan liikeratoja jolloin huomasin tekeväni usemman liikkeen liian suurilla painoilla siihen nähden miten saan tuntuman pienemmillä painoilla. Tuosta lähtien olenkin vain yrittänyt saada jokaisen liikkeen tekniikkaa paremmaksi vaikka liike jo ottaisikin hyvin niin aina on vara parantaa vaikka tuo ei ole yleinen käytäntö.

Alkoihan se väsy painaan kropassa silti tänään 10km aamulenkki ja isoilla painoilla selkätreeni

Aamulla aamulenkki tuntui jo alusta asti raskaammalta kuin eilinen aamulenkki jolloin väläyttelin jopa 15km reitin juoksemista. Niinhän se menee yleensä että yhtenä päivänä menisi puolet pidemmän lenkin tuosta vaan ja seuraavana päivänä väsy alkaa painamaan. Oletin tätä väsymystä itse jo aikaisemmin lähinnä lauantaina vetämäni spinning maratonin jälkeen jolloin kroppa oli aika väsynyt. Launtaisesta spinning maratonista huolimatta lähdin juoksemaan sunnuntaina 5.4km lenkin lähinnä palauttavana / avaavana. Eihän tuo lenkki ollut ihan mitään niin kevyttä mutta ei se kamalasti painanutkaan mikä hieman ihmetytti sillä edellisenä päivänä olin kuitenkin vetänyt 2.5 tunnin treenin. Vielä enemmän minua ihmetytti eilinen aamulenkki joka meni alusta asti kevyesti ja oli fiilis oli todella korkealla mistä kertoo se että suunnittelin jopa 15km aamulenkkiä kesken kaiken. Yleensä kun saan päähäni kesken lenkin lähteä juoksemaan pidempiää reittiä niin tällöin olen useasti kunnossa ja viime syksynä samalla tavalla tuli juostua 25.6km lenkki ihan normaalina maanantai-iltana. Yleensä kun tälläisiä suunnitelmia tulee kesken lenkin niin en näitä pahemmin huomioi vaan juoksen suunnitellun reitin tai mahdollisesti hieman pidemmän. Hieman pidemmällä tarkoitan tässä tapauksessa sellaista että olisin juoksemassa jonkin kuuden - kahdeksan kilometrin lenkin ja pidennän sen kymmeneen kilometriin.

[[{"fid":"406","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":"","field_file_image_title_text[und][0][value]":""},"type":"media","attributes":{"height":498,"width":524,"class":"media-element file-default"}}]]

Vaikka aamulenkki meni tänään normaalia raskaammin niin ajattelin sen koskevan vain aamulenkkiä ja ajattelin sen olematta vaikuttamatta illan kuntosalitreeniin sillä näin on useasti käynyt. Tänään raskaampi aamulenkki antoi suunnan mikä jatkui myös illan kuntosalitreenissä. Huomasin tämän heti ensimmäisiä maastaveto nostoja tehdessäni. Jo lämmittely painot eivät nousseet ihan niin rennosti kuin olisi pitänyt ja jokaisen painon lisäyksen jälkeen tilanne vain varmistui etten tänään tule jaksamaan tehdä sillä volyymillä kuin viimeksi. Toisaalta en nyt tuota ihan odottanutkaan sillä viimeksi nostamani painot sivusivat maastaveto ennätystäni. Käytännössä tänään jaksoin tehdä yhden sarjan hyvin jonka jälkeen puhti vain loppui minkä johdosta toinen sarja isommilla painoilla jäi torsoksi. Siitä en nyt ole ihan varma onko 190kg viisi ja kaksi toistoa yleisesti huonosti, mutta itse ajattelin tuon dropin viidestä kahteen olevan liian iso jolloin katson maastaveton epäonnistuneen hieman.

Maastavedon jälkeen muut liikkeet menivät hyvin ja normaalisti mutta silti maastavedon "heikompi" tulos johti siihen että olin hieman pettynyt tämän päivän selkätreeniin. Maastaveto kun on noussut selkäpäivän tärkeimmäksi liikkeeksi selkäpäiviä verrattaessa keskenään. Oikeastaan on ihan sama miten teen muut selkäliikkeet sillä selkätreenien vertailu kohdistuu lähinnä maastavetoon. Miten maastaveto on mennyt selkäpäivänä ratkaisee yleensä selkäpäivän onnistumisen sillä muissa selkäliikkeissä ei ole yleensä suuria heittoja painoissa / toistoissa.

Selkätreeni

  • Maastaveto 100kg x5, 150kg x5, 190kg x5 x2, 150kg x5 x5
  • T-soutu 20kg x10, 40kg x10, 3x10 60kg
  • Alatalja 60kg x10, 3x10 70kg
  • Ylätalja kahva 3x10 60kg
  • Lat Rope Yankers 20kg x10, 30kg x10, 3x10 40kg 

Kesäloman aikana aloin "rikkomaan" kuntosalitreenejä sillä tavalla että lähdin enemmän pois kaavamaisista treeneistä. Samoin olen tehnyt aikaisempina vuosina että juurikin lomalla ja muutenkin siihen kesällä olen vaihtanut tyyliä miten olen kuntosalitreenejä suorittanut. Tämä on johtunut periaatteessa kahdesta eri syystä mutta käytännössä yhdestä syystä. Ensinnäkin olen käynyt kesäisin treenaamassa PTVGYM:llä enemmän tai toisekseen olen käytännössä kesän aikana poissa kotoa kuudesta kahdeksaan viikkoa.

Miksi "höpö höpö" / kevyt treeni tuntuu todella paljon raskaammalle kuin kova treeni? Olen tästä asiasta mielestäni jo kirjoittanut monessa kirjoituksessa mutta tämä asia nousi taas esille kesällä treenatessa. Mielestäni tässä on kaksi syytä mitkä vaikuttavat siihen että tuollainen "höpö höpö" on laittanut minut todella lujille. Ei varsinaisesti vielä treenin aikana mutta treenin jälkeen kun olen päässyt kotio. Monesti kun olen tehnyt "höpö höpö" treenin syystä tai toisesta niin se ei ole välttämättä vielä tuntunut kuntosalilla mitenkään ihmeellisesti mutta sitten kun olen kotiutunut treenistä niin sitten väsymys on iskenyt pahemman kerran.

Minulle tuli mahdollisuus käydä Turun PTVGYM:llä niin ajattelin tarttua siihen. Pari vuotta sitten vein äitini Turkuun konserttiin ja menin siksi aikaa Turun PTVGYM:lle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kävin Turun PTVGYM:llä mistä kirjoittelinkin PTVGYM Turku kokemuksia. Minulle jäi tuosta ensimmäisestä kerrasta hyvät kokemukset ja hieman lannisti palata takaisin Pitäjänmäen PTVGYM:lle tuon kerran jälkeen. Toinen käynti Turun PTVGYM:lle tapahtui tämän vuoden juhannus reissulla Vammalaan kun päätin tulla Turun kautta takaisin kotiin. Tämä toinen kerta olikin itselleni pienoinen pettymys mutta se saattoi myös johtua siitä että kyseessä oli lauantai-iltapäivä kellon ollessa vasta 14 aikaan. Miten sitten nyt kolmas käynti Turun PTVGYM:llä näytti ja kertoi?

Siis tämähän alkaa olemaan kulttuuri shokki kun palaa takaisin kotio ja käy tekemässä treenin Pitäjänmäen PTVGYM:llä. Kun on vajaa neljä viikkoa tottunut treenaamaan Vammalassa sekä Tampereen Loaded:lla sekä Tampereen PTVGYM:llä missä ihmiset osaavat käyttyätyä niin paluu kotiin ja Pitäjänmäen PTVGYM:lle on kyllä. Olen jo kaikenlaista Pitäjänmäen PTVGYM:llä nähnyt: kusiset wc:t, kusiset suihkut, oksennusta wc:n lattialla sekä teineillä kuset housuissa kuntosalilla mutta tämän päiväinen menee kyllä ihan omaan luokkaansa.

Kirjoittelin tuossa viimeksi PTVGYM Pitäjänmäki kokemuksia kun treenaa päivittäin niin siinä jätin yhden asian mainitsematta. Pitäjänmäen PTVGYM:llä tuntuu käyvän vain voimakkaita treenaajia mikä on toisaalta pienoinen ihme sillä nykyään näen harvemmin kovia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä. Kyllähän kovia penkkaajia, mavettajia sekä kyykkääjiä PTVGYM:llä näen mutta en enää läheskään niin usein kuin aikoinaan. Nimittäin kun menen tekemään ihan mitä tahansa laitetta niin joudun aina ottamaan puolet painoista pois mitä siinä on käytetty. Tämä vain sinällään ihmetyttää kun en tosiaan näe enään PTVGYM:llä kovempia penkkaajia, mavettajia tai kyykkääjiä.