Kahdeksas viikko plus miinus nolla

10.08.2021 - 14:00

Painon pudotus on tökkinyt mitä pidemmälle olen sitä jatkanut. Seitsemän viikon aikana olin saanut parhaillaan kolmetoista ja puoli kiloa pois mutta nyt kun kahdeksas viikko on takana niin tilanne on sama kuin seitsemännen viikon jälkeen. Tällä kahdeksannella viikolla paino näytti välillä jopa nousseen mille en oikein syytäkään ole keksinyt. Joka päivä olen kuitenkin mennyt miinus kaloreilla ja jatkanut kahden - kolmen kävelyn / juoksen tekemistä ja siihen päälle kuntosalitreeni. Näin siis voi tapahtua että vaikka on miinus kaloreilla niin paino ei vain tipu ja luulen sen johtuvan ruuan sulatuksesta yleisesti aineenvaihdunnasta mikä vain mennyt sekaisin.

Se mitä on tapahtunut viimeisen parin viikon aikana on ollut treenitehojen tippuminen. Olen huomannut tätä jo normaaleilla kävelylenkeillä että huomaan väsymistä. Kuntosalilla puolestaan voimatasot ovat tippuneet radikaalisti ykkös maksimeista aina sarjapainoihin ja yleiseen jaksamiseen. Vielä viiden kuuden viikon aikana voimatasot olivat todella hyvät ja sain treenattua isoilla painoilla mutta nyt mennään ihan toisessa päässä. Isojen liikkeiden painot ovat nyt todella pieniä minkä lisäksi pitkiä sarjoja ei oikein jaksa myöskään tehdä kun kestävyys tuntuu kadonneen.

Tämän yleisen väsymisen seurauksena ja voimien katoamisen vuoksi olen yrittänyt syödä hieman enemmän jotta jaksaisin treenata paremmin. Tämän johdosta painokin on alkanut hieman kasvamaan vaikka en ole mitään ihmeellisiä korotuksia syömiseen tehnytkään sillä aineenvaihdunta ja ruuan sulatus on vieläkin sekaisin. En ole vielä ihan varma miten tulen tätä jatkamaan tai pitämään yllä mutta jotain on tehtävä.

Olen kuitenkin saanut tiputettua painoa aina sieltä ~120kg tuntumasta alle ~105kg tuntumaan minkä pitäisi olla ihan hyvin. Itse tietenkin haluan saada painon alle 100kg mutta se tulee nyt näillä näkymin vaatimaan jotain muutoksia tai sitten vain minun pitää uskoa tähän mitä olen nyt tehnyt seitsemän - kahdeksan viikkoa. Kuitenkin jos treenit jatkuvat niin kuin jatkuvat niin ainakin kuntosalilla tulee olemaan huonoja päiviä jatkossa eikä kuntosalille ole edes hohdokasta mennä kun olen jo valmiiksi väsynyt ja tietää ettei mitään oikein jaksa tehdä.

Kuitenkin kun tiedostan väsymisen ja liikkeiden painojen tippumisen niin osaan jo käyttää ja tiedostaa mitä pystyn ja voin tehdä salilla joten en lähde mitään ihmeellisyyksiä edes tekemään. Näin ei tule ainakaan mitään ihmeellisiä pettymyksiä ja treenejäkin on kivempi tehdä kun ei tule pettymyksiä painojen ja sarjojen suhteen.

En ole nyt yhtään varma milloin aloin tuntemaan kipuja oikeassa kädessä kun tein penkkiä. Yhtenä päivänä en tuntenut kipuja ja seuraavana tunsin. Myöskin kivut alkoivat tuntua vasta silloin kun olin saanut tankoon painoja sen 160kg tai 180kg. Välillä tosiaan ei tuntunut mitään ja välillä sitten hieman jotain kun tein penkkiä 180kg tai yritin nostaa 200kg. Sitten yhdessä välissä taas kaikki kivut lähti kunnes siinä joskus marraskuun lopulla huomasin treenistä toiseen kipuja oikeassa kädessä. Ja kun on tälläinen jäärä niin penkkiähän ei jätetä tekemättä vaikka pieniä kipuja tuntuisikin. Ainoa niin silloin ei mennä niihin ihan maksimipainoihin ja katsotaan hieman tarkemmin sitä tekemistä.

Eilen vaihteeksi kun kävin PTVGYM:llä treenaamassa niin ihmettelin jälleen kerran sitä samaa asiaa mitä usein pukuhuoneessa näen ja koen. Olin juuri tullut salin puolelta pukuhuoneeseen ja olin siinä ottamassa vaatteita pois ja menossa suihkuun niin parin teinin oli pakko sitten tulla viereisiin kaappeihin. Eihän siellä toisella puolella olisi ollut kuin vain tyhjiä kaappeja. Oli siis pakko tulla siihen ihan viereen kun olin riisumassa vaatteita ja menossa suihkuun?

Olen jo pidempään huomannut sen asian että kun on kuntosalilta pois viikkoja tai kuukauden verran missä normaalisti käy päivittäin niin silloin huomaa eräitä asioita todella helposti. Kun käy tietyssä paikassa aktiivisesti ja useasti niin silloin tiettyihin asioihin ja ihmisiin tottuu ja tietyistä asioista tulee rutiineita ja tottumuksia. Kun sitten tuosta arjesta tai aktiivisesti käynnistä tietyssä paikassa muuttuu harvempaan tai tulee vain taukoa niin silloin asioita vain näkee uudella silmällä. Hieman sama asia kuin söisi tiettyä ruokaa päivittäin niin hyvin nopeasti siihen tottuu eikä siitä esimerkiksi enää nauti samalla tavalla tai se vain on sitä mitä aina ennenkin. Kuitenkin kun kyseisestä ruuasta pitää taukoa ja kun sitä alkaa taas syömään niin siitä nauttii taas eri tavalla.

PTVatasen some on näköjään toiminut. Kävin nyt ensimmäiset kerrat Pitäjänmäen PTVGYM:llä loppiaisen jälkeen ja voi pojat sillä perjantai- sekä lauantai-iltana PTVGYM oli ihan täynnä teinejä. Varsinkin kun ottaa huomioon Pitäjänmäen PTVGYM:in koon niin siihen nähden aivan liikaa. En niinkään nähnyt hirveästi vanhempaa uutta väkeä mutta kyllä sieltäkin puolelta uusia naamoja oli hieman. Suhteutettuna teinejä oli varmaan se 80% kun taas lähiketjusalilla prosentit menevät toiseen suuntaan. Tämä vain kertoo ketkä katsovat PTVatasen videoita ja somea. Teinit.

Tuskaset muutamat viikot ovat nyt kuntosaleilla kun uuden vuoden lupaajat ovat löytäneet jälleen kuntosalille vajaaksi kuukaudeksi. Uusi vuosi aloitetaan morkkisella ja pahalla omalla tunnolla kun jouluna sekä uutena vuotena on tullut syötyä ja joutua aivan liikaa. Tämän johdosta paino on noussut ja kunto on laskenut. Valitettavasti olen nähnyt tämän trendin jo lähes kaksikymmentä vuotta eikä se tule tuosta yhtään muuttumaan ikinä. Aluksi siis innolla aloitetaan käymään kuntosalilla niin kuin ihan mitä tahansa muuta harrastusta kohtaan. Viikon parin päästä innostus on loppunut ja salikortista maksetaan vaikka siellä ei edes käydä.